Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Sammeli Heikkinen

Sammeli Heikkinen
Analyysi

Miksei nosteta veroja? Talouspaneeli arvioi, että veronkorotus olisi leikkauksia terveempi taloustoimi

26.1.2016 15.26

Sammeli Heikkinen

Hallitus sitoi kätensä, kun hallitusohjelmaan kirjattiin veronkorotuksista pidättäytyminen. Tämä oikeistohallituksen poliittinen linjaus on johtanut siihen, että talouden sopeuttamisessa on turvauduttu lähinnä leikkauksiin.

Talouspolitiikan arviointineuvoston raportin mukaan veronkorotukset voisivat kuitenkin olla tehokkaampi ja taloudelle vähemmän vahingollinen tapa sopeuttamiseen, kuin pelkkiin leikkauksiin turvautuminen. Etenkin varhaiskasvatuksesta leikkaaminen voi neuvoston mukaan kääntyä työvoiman tarjontaa heikentäväksi.

Neuvosto antoi arvionsa viime vuoden talouspolitiikasta tiistaina. Kuuden tutkijan muodostama riippumaton arviointineuvosto perustettiin pari vuotta sitten seuraamaan Suomen finanssipolitiikan toteutumista.


Neuvoston raportin
mukaan on sinänsä selvää, että Suomen talous vaatii korjausta. Aiemmin paljon pinnalla ollut kestävyysvaje ei ole kadonnut minnekään, joten jossain vaiheessa sopeutustoimiin on ryhdyttävä.

Paras hetki sopeuttamiselle olisi nousukausi, kun esimerkiksi julkiseen sektoriin tehdyt leikkaukset vaikuttaisivat vähemmän kuin taantumassa. Kiristävä finanssipolitiikka on haitallista, kun talouskasvu on olematonta tai heikkoa. Mutta kun talouteen ei suurta nousua ole lähiaikoina odotettavissa, ei sopeuttamisen lykkäämisestä olisi neuvoston mukaan juuri hyötyä.

Sopeutuksen – käytännössä leikkausten – mitoitus on myös neuvoston mukaan jokseenkin sopiva. Tällä haavaa tiedossa olevien leikkausten kokonaismäärä on 3,5 miljardia vuoteen 2019 mennessä.


Moitteita saa sen sijaan se, että talouden sopeuttaminen tarkoittaa käytännössä leikkauksia julkiselta sektorilta. Veronkorotusten mahdollisuus on käytännössä suljettu pois hallitusohjelman kirjauksella, jonka mukaan veroastetta ei nosteta, eikä tuloveroa koroteta missään tuloluokassa.

"Vaikka veroaste on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, tiukka sitoutuminen veroasteen pitämiseen jollain tietyllä tasolla ei ole perusteltua", raportissa todetaan.

Arviointineuvoston mukaan erityisesti alennettujen arvonlisäkantojen poistamista ja arvonlisäverotuksen tasoittamista voisi tarkastella. Näin olisi mahdollista rahoittaa esimerkiksi hallituksen satojen miljoonien alennus työnantajamaksuihin.

Käytännössä tämä tarkoittaisi kansalaisten ostovoiman heikkenemistä, niin sanottua fiskaalista devalvaatiota. Arvonlisävero on tällä hetkellä 24 prosenttia, mutta elintarvikkeista ja ravintolassa syömisestä maksetaan arvonlisäveroa 14 prosenttia ja muun muassa julkisesta liikenteestä, kirjoista, lääkkeistä ja majoituspalveluista vain 10 prosenttia.


Arviointineuvoston mukaan myös tuloverotuksessa voi olla korottamisen varaa, vaikka talousteoreettisesti tulojen verotus vääristää talouden toimintaa.

Neuvosto kuitenkin toteaa, ettei korkeaan verotukseen ja laajaan julkisten palveluiden tarjontaan perustuva yhteiskunta ole lähtökohtaisesti taloudellisesti sen tehottomampi kuin mataliin veroihin ja pieneen julkiseen sektoriin perustuva. Uuden tutkimuksen perusteella näyttääkin siltä, ettei tuloverojen korottamisen vaikutus talouden toimintaan ole yhtä suuri kuin aiemmin on arvioitu.

Oleellista on, miten kerätyt verot käytetään. Veroilla kustannetut julkiset palvelut ovat tärkeä osa niin sanottua pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia. Ja palveluiden tarjonta selittää osaltaan sen, miten korkea verotus ja korkea työllisyysaste sopivat yhteen.

Neuvoston mukaan kansalaisten halukkuutta maksaa veroja luultavasti lisää, kun palveluita tarjotaan kaikille kansalaisille, tulotasosta riippumatta.

Erityisesti neuvosto käyttää esimerkkinä yhteiskunnan varoilla tuettua lasten päivähoitoa ja vanhustenhuoltoa. Näiden avulla työuran valitseminen kodissa pysymisen sijaan tulee halvemmaksi ja houkuttelevammaksi kuin ilman niitä.

Siksi varhaiskasvatuksesta leikkaaminen voi neuvoston mukaan johtaa siihen, että työvoimaa häviää markkinoilta.


Piikkiä tulee
myös suomalaisen kotihoidon tuen suuntaan. Neuvoston mukaan se on pohjoismaalaisittainkin verrattuna avokätinen.

Suomalaisista alle kolmivuotiaiden äideistä alle puolet on töissä, yli kolmivuotiaiden äideistä noin neljä viidestä. Suomessa nuoria äitejä on työmarkkinoilla selvästi vähemmän myös verrattuna muihin Pohjoismaihin.

Neuvoston mukaan kotihoidon tuen kestoa voisikin mahdollisesti lyhentää ja saada siten nuoria naisia enemmän työmarkkinoille.

Lisäksi neuvosto arvostelee ylipäätään koulutuksesta leikkaamista, sillä se heikentää talouden tuottavuutta ja tulevaa talouskasvua.


Hallitukselle arviointineuvoston suositukset voivat olla karvas pala. Etenkin kun neuvosto myös toteaa, että hallituksen ajamat pakkolait ovat riskialtis tapa hoitaa asioita ja SAK:n aiemmin tarjoamaa vaihtoehtoa palkkojen jäädyttämisestä kahdeksi vuodeksi pidetään varteenotettavana vaihtoehtona niille.

Etenkin kokoomukselle tuloverojen korottaminen – varsinkin hallitusohjelmaa vastaan – lienee melkein mahdotonta. Perussuomalaiset taas on linjannut viime vuonna talouspoliittisessa ohjelmassaan, ettei arvonlisäveron korotukseen suostuta.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri