Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Wikimedia Commons.

Bensaa liekkeihin. Palmuöljyviljelmät ja turvesoiden kuivatukset pahentavat Indonesian mesäpaloja.Wikimedia Commons.

Bensaa liekkeihin. Palmuöljyviljelmät ja turvesoiden kuivatukset pahentavat Indonesian mesäpaloja.

Havitteleeko Suomi turvebisnestä suopalojen riivaamasta Indonesiasta?

14.12.2015 13.47

Riikka Suominen

Ulkoministeri Timo Soini vieraili Indonesiassa viime kuussa. Mukana matkalla oli myös kymmenen suomalaisyritystä.

Indonesialaislehden mukaan matkalla sovittiin, että katastrofaalisten suopalojen riivaama maa ryhtyy turveyhteistyöhön suomalaisten kanssa. Vihreä Lanka selvitti, onko tässä käsityksessä perää.

Yritysten toiveesta Soini ja hänen indonesialainen kollegansa Retno Marsudi allekirjoittivat sopimuksen yhteistyöstä uusiutuvan energian alalla. Suomessa sopimus kuitattiin pikku-uutisena, mutta indonesialainen verkkolehti Antara News kuvaili yhteistyötä tarkemmin. Lehden mukaan kyse on suomalaistekniikan käytöstä turpeen hyödyntämisessä Indonesiassa. Uutisessa turpeesta puhuttiin uusiutuvana energiana.

Todellisuudessa turve uusiutuu niin hitaasti, että sitä pidetään pikemminkin fossiilisena polttoaineena. Lisäksi sen poltto vapauttaa suuret määrät hiilidioksidia.

Suomalaiset tutkijat ja ympäristöihmiset reagoivat uutiseen voimakkaasti.

Esimerkiksi tutkijat Anu Lounela ja Tuomas Tammisto kirjoittivat verkkomedia Antroblogissa, että juuri turvesoiden kuivatus on luonut suotuisat olosuhteet Indonesiassa hallitsemattomina raivoaville metsäpaloille. Siksi Lounela ja Tammisto painottivat, ettei suomalaisyritysten tule mennä mukaan kestämättömiin luonnonvarahankkeisiin.

Energiasopimus tosiaan tehtiin yhdessä suomalaisyritysten kanssa ja niiden toiveesta.

Vihreä Lanka on nähnyt energiasopimuksen luonnoksen. Turvetta ei sopimuksessa mainita.

Toisaalta ei siinä mainita konkreettisesti muitakaan energiamuotoja, vaan puhutaan yleisesti puhtaasta energiasta, kestävistä energiaratkaisuista ja biomassan käytön kehittämisestä.

Sopimusluonnos on niin yleisluontoinen, että sen perusteella on mahdoton sanoa, millaista ja kuinka kestävää suomalaisten bisnes Indonesiassa on.

Ulkoministerin diplomaattiavustaja Jussi Tanner oli mukana Soinin tapaamisissa Indonesiassa. Tanner vakuuttaa, ettei maiden välillä ollut puhetta turveyhteistyöstä.

”Uutinen vaikuttaa vahvasti väärinymmärrykseltä. Minulla on sadan prosentin tieto, ettei ulkoministerin keskusteluissa ollut puhetta turpeen hyödyntämisestä”, Tanner sanoo.

Indonesialla on käynnissä suuri uusiutuvan energian investointiohjelma. Rahaa tuontitekniikan ostoon riittää, sillä maan talouskasvu on hulppea 5-6 prosenttia vuodessa.

”Maa tarvitsee talouskasvuunsa energiaa ja siellä on tulossa suuria logistiikkainvestointeja. Suomalaisille energian tuotannon ja tehokkaan käytön yrityksille on nyt tärkeää olla Indonesiassa”, Tanner sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi liikenneteknologiafirma Linkkerillä on kovat odotukset sähköbussien myynnistä ja Cargotek havittelee satamahankkeita. Mukana matkalla oli myös palmuöljyä Indonesiasta hankkiva Neste Oil.

Tannerin mukaan valtuuskunnan viesti oli, että Indonesia pitäisi kiinni palmuöljyn tuotannon sääntelystä. Tämä on tärkeää Neste Oilin markkina-asemalle.

Ympäristöihmiset pitävät säädeltyäkin palmuöljyn hankintaa kyseenalaisena.

”Näen bioenergian tuotannossa Indonesiassa isoja riskejä”, sanoo uusiutuvan energian asiantuntija, Ekoenergia-verkoston johtaja Riku Eskelinen.

Samoilla linjoilla on kansainvälisiä biodiversiteettikysymyksiä Suomen luonnonsuojeluliitossa seuraava Olli Turunen.

”Neste Oil sanoo öljynsä tulevan kestäviltä plantaaseilta, mutta palmuöljyhomma on Indonesiassa täysin riistäytynyt käsistä. On kestämätöntä, että suomalaiset yritykset tekevät sillä bisnestä. Ympäristötuholle ei ole merkitystä, että juuri suomalaisten pieni osio olisi sertifioitua ja kestävää”, Turunen sanoo.

Sosiaali- ja kulttuuriantropologian tohtori Anu Lounela muistuttaa, ettei suomalaisbisneksellä saa tukea kestämättömiä energiaratkaisuja eikä ihmisille ja ympäristölle haitallisia projekteja, kuten laajoja öljypalmuplantaasihankkeita.

indonesia  vastuullinen bisnes  vapaakauppa 




Viite

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri