Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

EPA

Syyrialaisperhe vaeltaa Turkissa kohti Kreikkaa
Matkalla. Syyrialaisperhe käveli tiistaina Turkissa kohti Kreikan rajan tuntumassa sijaitsevaa Edirnen kaupunkia. Humanitaarinen viisumi olisi vaihtoehto vaikeille ja vaarallisille matkoille.EPA

Matkalla. Syyrialaisperhe käveli tiistaina Turkissa kohti Kreikan rajan tuntumassa sijaitsevaa Edirnen kaupunkia. Humanitaarinen viisumi olisi vaihtoehto vaikeille ja vaarallisille matkoille.

Humanitaarinen viisumi auttaisi, vaikkei olekaan täydellinen

17.9.2015 10.54

Emmi Skytén

Pakolaiskriisin kärjistyessä muun muassa Euroopan parlamentti ja useat kansalaisjärjestöt ovat ehdottaneet humanitaarisin perustein myönnettävää viisumia ratkaisuksi.

”Nyt ihmisiä kuolee siksi, että ei ole laillisia keinoja saapua Eurooppaan. Kansainvälisten velvoitteiden mukaan ihmisille, jotka pakenevat esimerkiksi vainoa, on annettava turvapaikka. Humanitaarinen viisumi on yksi keino, jolla laillisia keinoja saapua Eurooppaan voitaisiin lisätä”, sanoo asian eduskunnassa esille nostanut vihreiden kansanedustaja Olli-Poika Parviainen.

Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen kertoo, että viisumin saanut turvapaikanhakija voisi lentää turvallisesti perille ilman, että hänen tarvitsisi turvautua ihmissalakuljettajiin.

”Käytännössä se olisi alueellisesti rajoitettu viisumi, jota voi hakea konsulaatista ilman, että tarvitsee tulla Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Henkilö itse maksaisi viisumi-, tulkki- ja matkakulut. Viisumi voisi olla mahdollista myöntää Suomessa jo oleskelevien henkilöiden sukulaisille”, Lehtinen sanoo.


Parviaisen mukaan viisumi ei tarkoittaisi automaattisesti oleskeluluvan saamista, vaan ainoastaan sitä, että turvapaikkaa voisi hakea ilman vaarallista matkaa.

”Humanitaarinen viisumi ei myöskään tarkoittaisi, että Suomeen kohdistuva turvapaikanhakijoiden määrä kasvaisi olennaisesti. Viisumikäytäntö voisi vähentää turhaa maahantuloa ja käännytyksiä sekä ylipäätään tehdä tilanteesta astetta hallitumman sekä tulijoiden että kohdemaiden kannalta”, Parviainen sanoo.

Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty kannattaa humanitaaristen viisumien käyttöönottoa. Nykyinen EU-lainsäädäntö antaa mahdollisuuden viisumien myöntämisille humanitaarisilla perusteilla, mutta jäsenvaltiot eivät juuri käytä niitä osana turvapaikkaprosesseja.

Amnestyn oikeudellisen asiantuntijan Susanna Mehtosen mukaan erillistä humanitaarista viisumia ei ole, vaan turvapaikanhakijat hakisivat esimerkiksi alueellisesti rajattua turistiviisumia.

”EU:n viisumisäännöstön mukaan jäsenvaltiot voivat humanitaarisista syistä myöntää viisumin ihmiselle, joka ei täytä viisumiehtoja – esimerkiksi jos hänellä ei ole voimassa olevaa matkustusasiakirjaa.”

EU:n viisumisäännöstöä ollaan parhaillaan uudistamassa.

”On mielenkiintoista nähdä, käytetäänkö tämä tilaisuus nyt siihen, että luodaan lisää laillisia väyliä”, Mehtonen pohtii.


Kriitikoiden mukaan humanitaarinen viisumi ei voi olla pääasiallinen keino pakolaiskriisin ratkaisemiseksi, koska siihen voisi turvautua vain marginaalinen osa pakolaisista. Pahimmillaan pakolaiset jumittuisivat EU:n konsulaattien läheisyyteen pitkiksi ajoiksi viisumia odottamaan.

”Täytyy pitää mielessä, että kun puhutaan  laajasta pakolaiskriisistä, yksittäisten pakolaisten aktiivista toimintaa vaativa menettely on hidas prosessi. Toisaalta niin on myös turvapaikkamenettely”, Mehtonen sanoo.

Hänen mukaansa humanitaarisin perustein myönnettyjen viisumien ongelma on, että niiden myöntämisperusteita ei ole määritelty yhtä tarkasti kuin EU:n turvapaikkamenettelyä.

”Turvapaikkamenettelyssä on tarkasti määritelty, missä tilanteissa voi saada kansainvälistä suojelua. Siinä määritellään myös minimi-oikeudet, joita jokaisella on turvapaikkaprosessin aikana. Viisumisäännöstöä ei ole suunniteltu sitä varten, joten siinä ei ole yhtä selkeätä oikeusturvaa. On vaikeampi päätellä, ketkä viisumeita saisivat, ja keille niitä voisi myöntää.”

Mehtosen mukaan perusteiden rajaamisen puuttuminen voi johtaa siihen, että ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti riippuen siitä, mistä he hakevat viisumia.

”Katsomme silti, että humanitaarista viisumia pitäisi käyttää. Se on laillinen ja turvallinen keino hakea kansainvälistä suojelua.”

Yksi vaihtoehto hakemussuman purkamiseen olisi turvapaikkahakemusten käsitteleminen massoina.

”Jos EU-valtiot haluaisivat, ne voisivat päättää, että kaikki Syyriasta tulevat ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun. Kaikki muut mekanismit edellyttävät yksilöllistä menettelyä. Sillä pystytään myös takaamaan se, että kansainvälisen suojelun tarve tarkastellaan kunnolla”, Mehtonen kertoo.


Annu Lehtinen painottaa, ettei viisumi ole kokonaisratkaisu pakolaiskriisiin, vaan yksi keino muiden joukossa.

”Tärkeä keino laillisten reittien luomiseksi ovat pakolaiskiintiöt. Kiintiöön valitaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä pitkittyneistä pakolaistilanteista. Siksi se on tärkeä keino.”

Lehtinen korostaa, että on tärkeää vastata Euroopan turvapaikanhakutilanteeseen, mutta muistaa samalla, että 96 prosenttia pakolaisista on muualla kuin Euroopassa ja heistä valtaosa kehitysmaissa. Siksi hänestä ensisijainen keino pakolaistilanteen helpottamiseksi on konfliktien ratkaiseminen ja pakolaisten olojen parantaminen siellä, missä he tällä hetkellä ovat.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.