Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

freeimages.com

Lentokone laskeutuu Brysselin lentoasemalle
Miljoonalennot. EU-maat käyttävät maahanmuuton hallintaan vuosittain noin miljardi euroa. Summasta suurin osa kuluu karkotusten toimeenpanoonfreeimages.com

Miljoonalennot. EU-maat käyttävät maahanmuuton hallintaan vuosittain noin miljardi euroa. Summasta suurin osa kuluu karkotusten toimeenpanoon

Tällaista on saattaa karkotettava pois Suomesta – poliisi kertoo

31.8.2016 10.34

Riikka Suominen

”Minua on aina kiinnostanut nähdä maailmaa, koen itseni maailmanparantajaksi. Tässä työssä pääsee paikkoihin, jonne ei muuten tulisi menneeksi kuten Mongoliaan ja Azerbaidžaniin.”

Näin kertoo kokenut suomalainen saattopoliisi työstään.

Hän avaa näkemyksiään toimittaja Kaisa Viitasen ja valokuvaaja Katja Tähjän kirjassa Karkotetut, joka ilmestyy tällä viikolla.


Suomi palauttaa tänä vuonna tuhansia ihmisiä muihin maihin vastoin heidän omaa tahtoaan. Usein palautusmatkoilla on mukana poliisi.

”Lähdemme mukaan, jos arvioimme henkilön hankalaksi palautettavaksi eli hän vastustaa palauttamista. Lähdemme mukaan myös, jos asiakkaan kohdemaa on pomppureissun eli välilaskun takana. Jos palautettavalla on rikosrekisteri tai hän on vapautunut vankilasta, lentoyhtiöt vaativat aina poliisisaaton”, saattopoliisi kertoo.

Vihreä Lanka tavoittaa poliisin puhelimella, mutta hän ei halua enää avata kirjaan kuvailtuja kokemuksiaan. Miehellä ei ole organisaation virallista lupaa puhua työstään ja tällä hetkellä hän on toisissa tehtävissä.

”Toivottavasti saatte esimiehemme kertomaan työstä”, hän sanoo Vihreälle Langalle.

Saattopoliisi on kertonut työstään nimettömänä, koska pitää tärkeänä, että poliisin käytännöntyötä avataan.

”Tämä on inhimillistä toimintaa, joka ei valitettavasti ole vähenemässä.”

Kirjassa hän sanoo luottavansa, että Maahanmuuttovirasto tietää, mihin maahan ihmisiä voi saattaa ja minne ei.

"Olen tyytyväinen, ettei minun tarvitse ottaa vastuuta siitä, onko päätös oikea."


Viime vuonna Suomesta käännytettiin 3 500 ihmistä. Poliisi oli mukana 679 saattomatkalla. Tänä vuonna matkoja tulee huomattavasti enemmän. Jo elokuun puoliväliin mennessä maasta oli poistettu 4 250 ihmistä. Heidän joukossaan oli vapaaehtoisia Irakiin palaajia 1 297.

Suomen vastuu karkotetuista päättyy siinä vaiheessa kun saattopoliisit jättävät palautettavan henkilön kohdemaan lentokentälle. Viitanen ja Tähjä selvittivät kirjaansa varten, mitä karkotetuille miehille, naisille ja lapsille tapahtuu palautuksen jälkeen.

”Voisi luulla, että vain niillä ihmisillä on hätä, jotka palautetaan kriisialueelle. Kirjan myötä mielipiteeni tästä on muuttunut”, Kaisa Viitanen kertoo.

”Palaaminen turvallisillekin vanhoille alueille voi olla kohtuuttoman vaikeaa, jos henkilö on laittanut kaikki omat ja ehkä myös sukulaistensa rahat lähtöön. Hänellä ei ole vanhassa kotimaassa elämisen edellytyksiä.”

Kirjan tarinoissa selviää, että lapsi voi olla syntynyt ja käynyt koulua Suomessa, ja silti joutua karkotetuksi vanhempansa kotimaahan.


Viitasen mukaan
kirjaa tehdessä tuli selväksi, että vaikka rajavalvontaan sijoitettaisiin vielä nykyistäkin enemmän rahaa, ei siirtolaisuus Eurooppaan lopu.

”Ihmisillä on aina ollut tarve pyrkiä kohti parempaa elämää. Moni alkaa heti suunnitella uutta paluuta Eurooppaan, mutta laillisesti palaaminen on yhä vaikeampaa. Nykyisestä karkotuskarusellista näyttävät hyötyvän lähinnä lentoyhtiöt ja salakuljettajat”, Viitanen sanoo.

Kaisa Viitasen ja Katja Tähjän kirjan Karkotetut on kustantanut Schildts & Söderströms. Näyttely aiheesta HAM:ssa 25. syyskuuta saakka.




Viite