Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
National Snow and Ice Data Center
Paljon sulaa. Lokakuun 2016 arktinen jääpeite valkoisella. Punainen viiva näyttää, missä jään raja on kulkenut lokakuissa keskimäärin.
Arktis ei meinaa jäätyä – onko syytä huoleen?
18.11.2016 14.07
Maapallolla on vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen vähän jäätä, sillä pohjoisen merijään syntyminen on ollut normaalia hitaampaa ja eteläisen merijään sulaminen jonkin verran keskimääräistä nopeampaa.
Tilanne on aiheuttanut viime päivinä kiihtyneitä reaktioita sosiaalisessa mediassa. Muun muassa ilmastotoimittaja Eric Holthaus kutsui tilannetta ilmastohätätilaksi ja kehotti levittämään tietoa ”kaikille tutuille”.
Ilmatieteenlaitoksen merentutkimusyksikön päällikkö Jari Haapala toppuuttelee paniikkia. Hän muistuttaa, että kyse on yhdestä kuukaudesta.
”Tämä menee luonnollisen vaihtelun piikkiin. Syyskausi on tällaista vaihtelevaa, kuten meilläkin on nähty tänä syksynä. Ensin oli kylmää ja lumista ja nyt melkein keväistä", Haapala sanoo.
Merijään pinta-alasta on kerätty
satelliittidataa lähes neljän vuosikymmenen ajan. Tyypillisesti jäätiedot esitetään erikseen pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon osalta.
Viime päivinä sosiaalisessa mediassa on levinnyt yhdysvaltalaisen NSIDC:n dataan perustuva viivadiagrammi, jossa nämä on laskettu yhteen. Lopputuloksessa 38 viimeistä vuotta kulkee enemmän tai vähemmän samaa polkua, mutta tämä vuosi karkaa lokakuun aikana omille teilleen.
Yhteenlaskettu jääpeite on tyypillisesti huipussaan marraskuun alussa, kun jäätyminen pohjoisella pallonpuoliskolla on päässyt hyvään alkuun, eikä sulaminen ole ehtinyt vielä pitkälle eteläisellä pallonpuoliskolla. Tänä vuonna huippu jäi noin kaksi miljoonaa neliökilometriä, eli noin kymmeneksen, pienemmäksi kuin koskaan aiemmin.
Haapalan mukaan eteläisen ja pohjoisen jään laskeminen yhteen on harhaanjohtavaa.
”Skeptikot käyttävät usein perustelunaan tätä yhteenlaskettua pinta-alaa, koska eteläisen pallonpuoliskon jääpeite on ollut kasvussa. Sille on oma syynsä, joka johtuu tuuliolojen muuttumisesta”, Haapala sanoo.
Hänen mukaansa pohjoisen merijään peittävyyden syyskuinen minimi on parempi mittari ilmastonmuutoksen etenemiselle.
”Se oli tänä vuonna viidenneksi pienin, mutta ei siitä tehty uutisia, koska kyseessä ei ollut ennätys”, Haapala sanoo.
Haapalan mukaan ilmaston lämpeneminen näkyy kuitenkin siinä, että pohjoinen jääpeite on ohuempi ja reagoi sen vuoksi aiempaa voimakkaammin lämpötilojen muutoksiin, kuten nyt siihen, että lokakuu oli lämmin.
Hänen mukaansa pohjoisella on myös "muisti”: edellisen kauden olosuhteet heijastuvat seuraavaan.
”Kun jääpeite jää lämpimän talven myötä ohuemmaksi, se sulaa kesällä pidemmälle.”
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
