Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
UNFCCC / Flickr (CC-BY)
Kohti vähempiä päästöjä. Muu maailma aikoo jatkaa päästöjen vähentämistä, vaikka Trump jarruttaisi Yhdysvaltain toimia.
Ilmastoneuvottelut etenivät lupaavasti Trumpin varjossa
21.11.2016 13.20
Ensimmäinen Pariisin sopimuksen jälkeinen ilmastokokous saatiin viikonloppuna päätökseen Marokon Marrakechissa. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on lisännyt pessimismiä ilmastonmuutoksen hillintää kohtaan, mutta kansainväliset neuvottelut jatkuivat hyvässä hengessä.
Marrakechin tärkein tulos oli se, ettei vuodentakaisesta Pariisista otettu takapakkia.
”Ilmastoneuvottelut ovat kuin aaltoliike. Kun yhtenä vuotena otetaan harppaus eteenpäin, on tehtävä paljon töitä, jottei heti seuraavana vuotena mennä taaksepäin”, Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoi maanantaiaamuna Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Käytännössä Marrakechissa edettiin monissa teknisissä kysymyksissä. Pariisin sopimusta tarkentava "sääntökirja" on määrä saada valmiiksi 2018 ja nyt sovittiin, että etenemistä tarkastellaan ensi vuoden ilmastokokouksessa, joka pidetään Saksan Bonnissa.
Päästövähennystoimet etenivät erilaisten sitoumusten muodossa. Kymmenet ilmastonmuutoksen uhkaamat maat lupasivat siirtyä täysin uusiutuvaan energiaan ja ensimmäiset maat esittelivät vuosisadan puoliväliin ulottuvat päästövähennyssuunnitelmansa.
Varsinaisten neuvotteluiden ulkopuolella monet ei-valtiolliset toimijat, kuten kaupungit ja yritykset, julkistivat uusia toimia päästöjen vähentämiseksi.
Ilmastorahoitus on edelleen yksi neuvotteluiden vaikeimmista kysymyksistä. Rikkaiden maiden rahoitus köyhille pitäisi olla vuositasolla sata miljardia dollaria vuodesta 2020 lähtien. Nykytahdilla julkinen rahoitus kasvaisi vuosikymmenen loppuun mennessä 67 miljardiin dollariin, joten lisätoimia tarvitaan vielä reilusti.
Toinen rahoituksen avainkysymyksistä on sen kohdentaminen. Suuri osa ilmastorahoituksesta menee nykyisin ilmastonmuutoksen hillintään, vaikka kehitysmaat haluaisivat, että puolet rahoituksesta käytettäisiin sopeutumiseen.
Yksi Marrakechin hyviä uutisia olikin se, että sopeutumisrahaston rahoituskierros saavutti 80 miljoonan dollarin tavoitteensa, kiitos Belgian, Italian, Ruotsin ja Saksan lahjoituksien.
”Sopeutumisrahasto on kehitysmaille tärkeä, mutta vasta pisara meressä: se kattaa vain tuhannesosan kaikesta sopeutumiseen tarvittavasta rahoituksesta. Mitä pidempään ilmastorahoituksen kanssa vitkutellaan, sitä kalliimmaksi lasku käy”, ilmastoasiantuntija Tuuli Hietaniemi sanoo Kepan tiedotteessa.
Marokko kertoi jo etukäteen, että se haluaa isäntämaana omassa ilmastokokouksessaan vahvistusta kehitysmaiden toimintavalmiuksiin.
”Etukäteen pelättiin, että näistä tulee vaikeat ja pitkät neuvottelut. Kaikilla näytti kuitenkin olevan ajatuksena, ettei nyt heittäydytä hankalaksi, jotta Marokko pääsee sanomaan, että työ saatiin nyt käyntiin”, sanoo kehityspolitiikan neuvonantaja Matti Nummelin.
Käytännössä kehitysmaiden toimintavalmiuksien vahvistaminen, eli neuvottelukielellä capacity building, tarkoittaa erilaisia keinoja muun muassa päästöraportoinnin, ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja teknologian hyödyntämisen edistämiseksi.
Tähän pääsemiseksi jo Pariisin neuvotteluissa perustettiin komitea. Sen tehtävänä on koota ja kartoittaa työtä, jota tehdään jo monissa järjestöissä niin YK:ssa kuin sen ulkopuolella.
”Tiedämme, että hyvin paljon asioita tapahtuu, mutta ne tapahtuvat siellä täällä hyvin koordinoimattomasti. Nyt katsotaan, mitä voidaan tehdä yhdessä”, sanoo Nummelin, joka on yksi uuden komitean kahdestatoista jäsenestä.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
