Jorma Tenovuo, Syke

Metsätalous ja ilmastonmuutos kurittavat Etelä-Suomen linnustoa

7.1.2016 10.01

Lasse Leipola

Eteläsuomalaisten talousmetsien lintumäärä on noin viidenneksen pienempi kuin 22 vuotta sitten. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan kahdestatoista yleisimmästä lintulajista seitsemän on taantunut ja neljä pysynyt ennallaan. Ainoastaan talitiainen on runsastunut viime vuosikymmenten aikana.

Tutkimuksessa verrattiin talousmetsissä vuosina 1993–2015 tehtyjä lintulaskentoja suojelualueilla tehtyihin laskentoihin.

Seitsemästä taantuneesta lajista kolmen populaatiot säilyivät suojelualueilla ennallaan. Sen sijaan talousmetsissä peippo, vihervarpunen ja hippiäinen ovat Syken tiedotteen mukaan kärsineet niiden suosimien vanhojen kuusimetsien avohakkuista.

Loput taantuneista lajeista – hömötiainen, pajulintu, punakylkirastas ja metsäkirvinen – vähenivät sekä talousmetsissä että suojelualueilla, mikä viittaa siihen, että vähenemisen taustalla on ilmastonmuutos.

Suomen ympäristökeskus kertoi joulukuussa toisesta tutkimuksesta, jonka mukaan lintulajit eivät siirry uusille elinalueille yhtä nopeasti kuin ilmastonmuutos etenee. Tutkimuksen mukaan ilmasto-olot ovat siirtyneet Suomessa 186 kilometriä 1980-luvun jälkeen, kun taas lintupopulaatioiden siirtymä on ollut keskimäärin vain 37 kilometriä.

Lintulajien välillä on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi kuusi- ja hömötiainen ovat siirtyneet lähes ilmastonmuutoksen tahdissa, noin 150 kilometriä.

”Ehkä tukalimmassa tilanteessa ovat tuntureiden linnut kuten kiiruna. Ne voivat siirtyä ainoastaan ylemmäksi kohti tunturin lakiosaa, tai Norjan ja Ruotsin puolella sijaitseville korkeammille tuntureille”, johtava tutkija Raimo Virkkala sanoo.

Juttuun on 8.1. korjattu, että lintulaskentaa on tehty talousmetsissä myös vuosien 1993 ja 2015 välillä, ei pelkästään näinä kahtena vuotena.

Tweet