Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Energiateollisuus

Sähkön tuotannon päästöt
Laskussa. Sähköntuotannon vuosittaiset päästöt (palkit) sekä kilowattituntia kohti lasketut päästöt (viiva) ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.Energiateollisuus

Laskussa. Sähköntuotannon vuosittaiset päästöt (palkit) sekä kilowattituntia kohti lasketut päästöt (viiva) ovat laskeneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Sähköntuotannon päästöt pomppasivat – syytä pakkasukkoa!

23.1.2017 12.48

Lasse Leipola

Näin Suomi sai sähkönsä 2016

  1. Polttamalla tuotettu energia 29,5%
  2. Ydinvoima 26,2%
  3. Nettotuonti 22,3%
  4. Vesivoima 18,4%
  5. Tuulivoima 3,6%

Yhteensä 85,1 terawattituntia.

Sähköntuotannon päästöt olivat viime vuonna peräti kahdeksan prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Taustalla olivat erityisesti pitkät kylmät jaksot, jotka nostivat kivihiilen käytön kasvuun ensimmäistä kertaa vuosiin.

Hiilen käytön lisääntyminen käänsi myös ominaispäästöt, eli sähköntuotannon keskimääräiset päästöt nousuun. Lukema kasvoi toissavuoden 97 grammasta 105 grammaan kilowattituntia kohden. Pitkän aikavälin trendi on kuitenkin laskeva, sillä vielä vuonna 2006 ominaispäästöt olivat peräti 254 grammaa.

Samoin sähköntuotannon kokonaispäästöt ovat pudonneet alle puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Suomessa tuotetusta sähköstä tuotettiin viime vuonna uusiutuvilla 45 prosenttia.


Energiateollisuuden mukaan sähkönkäyttö kasvoi viime vuonna 3,1 prosenttia, mistä noin puolet aiheutui pakkaskausista ja puolet talouden kasvusta.

Koska pakkaskausien kova kysyntä johtaa kaikkein suuripäästöisimpien hiilivoimaloiden käynnistämiseen, on pakkasen osuus päästökasvusta suurempi.

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan päästöjen ja talouden kasvun välillä ei olekaan enää merkittävää yhteyttä vaan talous voisi kasvaa nopeammin kuin päästöt.

Viime vuonna tehtiin myös kaksi uutta ennätystä. Tammikuun alussa rikottiin sähkönkäytön ennätys ja koko vuoden aikana sähköä tuotiin ulkomailta enemmän kuin koskaan aiemmin.

Eniten Suomeen tuodaan sähköä pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta ja Venäjältä. Leskelän mukaan lännestä tuodaan enimmäkseen vesi- ja ydinvoimalla tuotettua sähköä ja idästä maakaasulla sekä vesi- ja ydinvoimalla tuotettua sähköä.


Tuulivoimatuotanto
oli viime vuonna voimakkaassa kasvussa, vaikka säät eivät tuulituotantoa suosineet. Tämä ei kuitenkaan johtunut pakkasista vaan tuulitilanteesta ylipäätään.

”Sellaista sääntöä, että pakkasella ei tuule, ei ole”, Leskelä sanoo.

Tuulivoiman tuotantokapasiteetti, eli teoreettinen tuotantomaksimi, kasvoi viime vuonna 1 005 megawatista 1 533 megawattiin. Käytännössä tuulivoimaloiden tuotanto vaihteli vuoden aikana 0,3–1 327 megawatin välillä, keskiarvon ollessa 349 megawattia.

”Vaikka vuosi 2016 ei ollut tuulisuudeltaan parhaimpia, on ollut hienoa nähdä, että suomalaisella tuulivoimalla on katettu ajoittain jopa 10 - 18 prosenttia sähkönkulutuksesta. Tuulivoima onviimeistään nyt kasvanut marginaalista merkitykselliseksi osaksi suomalaista energiantuotantopalettia”, toiminnanjohtaja Anni Mikkonen sanoo Tuulivoimayhdistyksen tiedotteessa.

Yhdistyksen mukaan uuden tuotantokapasiteetin määrässä saavutetaan ennätys myös vuonna 2017, sillä uutta kapasiteettia on tulossa 600–700 megawattia.

Näin Suomi sai sähkönsä 2016

  1. Polttamalla tuotettu energia 29,5%
  2. Ydinvoima 26,2%
  3. Nettotuonti 22,3%
  4. Vesivoima 18,4%
  5. Tuulivoima 3,6%

Yhteensä 85,1 terawattituntia.




Viite