Suomi voi irtautua fossiili- ja ydinvoimasta – uusiutuvaa tarvitaan joka tapauksessa

freeimages.com

Energiaa auringosta. Vedyn tai metaanin tuottaminen sähköllä voi olla merkittävä tapa säilöä aurinkoenergiaa.

8.6.2015 16.01

Lasse Leipola

Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT julkisti eilen sunnuntaina selvityksen, jonka mukaan Suomessa voitaisiin siirtyä 35 vuodessa uusiutuviin perustuvaan energiajärjestelmään. Varsinaista energiantuotantoa täydennettäsiin muun muassa energiavarastoilla ja kysynnän joustolla.

Selvityksen mukaan jo päätettyjen päästövähennysten saavuttaminen vaatii merkittäviä lisäpanostuksia uusiutuvaan energiaan. LUT arvioi aurinko- ja tuulivoiman tuotantokapasiteetin kasvavan nykytoimin 0,2 gigawattista 5,5 gigawattiin vuoteen 2050 mennessä, kun sovittujen päästövähennysten edellyttämä tarve vuonna 2050 olisi 45–79 gigawattia riippuen siitä, kuinka paljon biomassaa ja ydinvoimaa käytetään.

Äärimmäisessä skenaariossa öljyn, hiilen ja maakaasun polttaminen lopetetaan kokonaan, minkä seurauksena sähköntuotanto pitää noin kaksinkertaistaa nykyisestä. Biomassan käyttö puolitoistakertaistuisi ja aurinko- ja tuulivoima nousisivat sen rinnalle merkittäviksi energialähteiksi, mutta ydinvoimaa ei enää lisättäisi. Merkittävä osa sähköstä käytettäisiin vedyn ja metaanin valmistamiseen. Näitä voitaisiin käyttää esimerkiksi energian varastoimiseen tai liikennepolttoaineina.

Ylen mukaan pelkkiin uusiutuviin perustuva malli vaatisi esimerkiksi 100 000 aurinkovoimalaa ja 8 800 tuulivoimalaa. Käytännössä varsinkin aurinkovoiman osalta määrä voisi olla suurempikin, jos suuri osa tuotannosta jakautuu kotitalouksien omaan pientuotantoon.

LUT:n selvityksessä arvioidaan, että vuonna 2050 tällainen pelkästään uudiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä maksaisi vuositasolla 25 miljardia, joka on noin miljardi euroa vähemmän kuin muissa LUT:n arvioimissa vaihtoehdoissa. Nykyisen energiajärjestelmän, jossa tuontipolttoaineilla on merkittävä rooli, kustannukset ovat noin 18 miljardia euroa vuodessa ja niiden odotetaan nousevan 21 miljardiin euroon jo vuosikymmenen loppuun mennessä.

”Energiajärjestelmän mallintaminen ja tulevien kustannusten laskeminen on tärkeää, koska Suomi on tienhaarassa nykyisen energiajärjestelmän ikääntyessä. Bioenergian maksimaalisen hyödyntämisen rinnalle tarvitaan merkittävästi myös muita energialähteitä, kun tavoitteena on lähes omavarainen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden mukainen energiajärjestelmä”, LUT School of Energy Systemsin johtaja Jarmo Partanen.

Hänen mukaansa seuraava vaihe tutkimuksessa on määrittää toteuttamiskelpoisia polkuja nykytilanteesta kohti tarkasteltuja visioita.

uusiutuvat energia  ydinvoima  fossiiliset