Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Lasse Leipola

Suopäivä
Paneeli. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen kuunteli, kun emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi vaati suojelutoimia.Lasse Leipola

Paneeli. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen kuunteli, kun emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi vaati suojelutoimia.

Suopäivä ei selventänyt suojelun tulevaisuutta

3.12.2014 12.57

Lasse Leipola

”Mitään odotuksia ei ollutkaan, joten ei tämä kai siinä mielessä ollut pettymys”, arvioi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) koolle kutsuman "suopäivän" antia.

Sulkavan mukaan vuosia valmisteltu soiden suojelun täydennysohjelma on valmis paketti, johon on kerätty mahdollisimman paljon luontoarvoa pienessä alassa. Yhteensä 100 000 hehtaarin suojelupaketti on nyt kuitenkin vaarassa.

”Ministeri on tehnyt tietoisen valinnan, että hän siirtää tämän asian hamaan tulevaisuuteen jonkun toisen ratkaistavaksi. Kyseessä on poliitinen valinta”, Sulkava sanoi Vihreälle Langalle tilaisuuden jälkeen.

Myös Luonto-Liiton Leo Stranius pettyi tilaisuuden antiin.

”On tietysti hyvä, että keskustellaan, mutta mitään konkreettista tämä ei tuonut ja oli karvas pettymys”, Stranius sanoi.

Vihreiden Ville Niinistön tilalle ympäristöministeriksi noussut Grahn-Laasonen ilmoitti heti kautensa alkumetrillä, että hän haluaa jäädyttää pitkään valmistellun soidensuojelun täydennysohjelman selvittääkseen, miten siinä voitaisiin lisätä vapaaehtoisuutta.

Helsingissä Tieteiden talolla järjestettyyn alle kaksituntiseen tilaisuuteen oli saapunut noin 70 soidensuojelusta kiinnostunutta. Puheenvuorot jakautuivat melko jyrkästi kahteen leiriin. Ympäristöjärjestöt korostivat, että suojelun kiireellisyyden ja tärkeyden vuoksi ei voida jäädä odottamaan vapaaehtoisia toimia. Maanomistajat puolestaan esittivät, että vapaaehtoisuus johtaisi jopa parempiin lopputuloksiin kuin pakkotoimet.

Ongelman ytimessä on se, että monet arvokkaat suokohteet jakautuvat kymmenien maanomistajien kesken, jolloin vapaaehtoisuus edellyttää suuren joukon yksimielisyyttä asiasta. Osittainen suojelu ei tule soiden kohdalla kysymykseen vaan suot on suojeltava kokonaisuuksina.

”Vapaaehtoisuuteen liittyy ekologinen paradoksi: suota ei voi suojella, jos ei suojella koko vesitaloutta”, kiteytti kasvitieteen emeritusprofeossori Rauno Ruuhijärvi.

”Soidensuojelussa on aukkoja, sillä koskaan ei osattu ajatella, että soiden käyttö kasvaisin näin laajaksi”, Ruuhijärvi sanoi ja korosti, että esillä oleva 100 000 hehtaaria on pienempi kuin tieteellisesti arvioitu tarve.

Toinen vastakkainasettelu koskee rahaa. Maanomistajat haluavat kattavan korvauksen suojeltavasta maasta, mutta sellaiseen ei ole nyt varaa.

”Ei voi olla niin, että valtiontalous menee maanomistajan talouden edelle, vaan korvausten on oltava kunnolliset”, somerolainen maanomistaja Heikki Sariola sanoi.

Luonto-Liiton Stranius toi tilaisuudessa esiin sen, että suojelun voisi aloittaa valtion maista. Metsähallitus kuitenkin vastustaa tätä, koska sille on asetettu tiukat tuottavuustavoitteet.

Tilaisuudessä kävi myös selväksi, että maanomistajilla ei ole ollut tarpeeksi tietoa suojeluhankkeen etenemisestä.

Ministeri Grahn-Laasonen kiitteli tilaisuuden lopuksi osallistujia ja toivoi vielä lisäkommentteja sähköpostitse tämän päivän ja huomisen aikana. Hän lupasi palata asiaan ”mahdollisimman pian”, muttei edes erikseen kysyttäessä suostunut täsmentämään, mitä se käytännössä tarkoittaa.

soidensuojelu 




Viite