Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Jere Ahola, LUT

Tutkimusvälineitä
Tulevaisuuden farmi? Lappeenrannan yliopistossa tutkitaan uudenlaista ruokatuotantoa.Jere Ahola, LUT

Tulevaisuuden farmi? Lappeenrannan yliopistossa tutkitaan uudenlaista ruokatuotantoa.

Syömmekö tulevaisuudessa ilmaa ja vettä? Suomalaishanke lupaa: "Puolet proteiinia"

5.10.2016 9.08

Lasse Leipola

Maatalouden ruokatuotantoa saatetaan tulevaisuudessa täydentää tai korvata ilmakehän hiilidioksidista valmistettavalla ravinnolla.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja VTT:n tutkimushanke selvittää, kuinka uusiutuvalla sähköllä, ilmasta erotetulla hiilidioksidilla ja mikro-organismeilla voidaan tuottaa ruokaa. Prosessissa syntyy ainetta, joka sisältää yli puolet proteiinia, neljänneksen hiilihydraatteja ja loput lipidejä ja nukleiinihappoja.


Elokuussa alkaneessa hankkeessa kehitetään menetelmää, jossa niin sanottuun bioreaktoriin johdetaan uusiutuvaa sähköä, jonka tuottama virta hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi. Samaan aikaan reaktoriin laitetaan myös ilmasta otettua hiilidioksidia.

Reaktorissa oleville mikrobeille annetaan lisäksi ravinteita, kuten typpeä, rikkiä ja fosforia, sekä muita hivenaineita. Näin ne kasvavat ja monistuvat.

”Eihän hiiva ole tästä erikoisempi tuote. Hiiva on myös mikrobi,”professori Jero Ahola sanoo tiedotteessa.

Lopputuotteena syntyy kuivaamisen jälkeen seosta, joka muistuttaa ulkonäöltään proteiinijauhetta tai kuivahiivaa. Prosessi kestää nykyisin kaksi viikkoa, mutta sen nopeuttaminen on yksi tutkittavista asioista, jolla tuotteesta saadaan kilpailukykyinen.


Tutkijoiden mukaan
prosessin hyötysuhde on parempi kuin kasveilla, eli aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön avulla saadaan tuotettua enemmän ruokamuotoista energiaa kuin kasveja kasvattamalla.

”Jos verrataan kilpailevaan tuotteeseen, soijaproteiiniin, ero on selvä. Soijaproteiinin kasvattamiseen tarvitaan auringonvaloa, kosteutta, maaperä, ja tietty lämpötila. Eli ympäristön on tarjottava oikeanlaiset puitteet ja lopuksi soija on vielä kuljetettava Suomeen. Tutkimamme menetelmä irrottaa valmistuksen täysin ympäristöstä ja tekee sen vielä ympäristöystävällisesti,” Ahola selittää.

Nelivuotisen hankkeen rahoittaa Suomen akatemia ja alustavia tutkimustuloksia on luvassa kahden vuoden kuluttua.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.