Michael Vadon / Wikimedia (CC-BY-SA)

Trumpin valinta presidentiksi uhkaa vaarantaa ilmastotoimet

9.11.2016 9.45

Lasse Leipola

Donald TrumPIN valinta Yhdysvaltain uudeksi presidentiksi uhkaa hyvin edenneitä pyrkimyksiä vähentää päästöjä sekä Yhdysvalloissa että muualla maailmassa.

Trumpin valinnan ja republikaanien hallitseman kongressin myötä Yhdysvaltain päästöjen vähentäminen jää täysin osavaltioiden ja markkinoiden varaan.

Kansainvälisessä ilmastopolitiikassa Kiina ja EU menettävät vahvan liittolaisen, mikä vaarantaa Pariisin sopimuksen toteuttamisen.

Tuloslaskenta on yhä kesken joissain osavaltioissa, mutta Trumpin valinta näyttää varmalta. Demokraattipuolueen Hillary Clintonin kerrotaan myöntäneen tappionsa.

Vaalituloksen varmistumiseen mennee vielä vähintään päiviä, sillä paikoin tulos on ollut niin tiukka, että se johtaa uudelleenlaskentaan.

Yli vuoden jatkuneen, poikkeuksellisen likaisen ja tapahtumarikkaan kampanjakauden jälkeen uudella presidentillä on täysi työ saada kansan enemmistö tuekseen.

Ilmastonmuutos ei noussut vaalitaistossa juurikaan esiin, vaikka tulevan presidentin toimikausi on olennaisen tärkeää jakso ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Yhdysvalloilta odotetaan paitsi omien tavoitteiden saavuttamista myös esimerkin näyttämistä muulle maailmalle. Jos maailman mahtavin valtio ei ota ilmastonmuutosta tosissaan, moni muukin jättää homman sikseen.

Donald Trumpin vaalikampanja ja aiemmat puheet muodostavat sellaisen mahdottomien ja mahdollisten tavoitteiden viidakon, että on hyvin vaikea arvioida, millaista politiikkaa hän alkaa käytännössä toteuttamaan.

Trump on esimerkiksi väittänyt aiemmin, että ilmastonmuutos on kiinalaisten keksimä huijaus Yhdysvaltain talouden horjuttamiseksi. Syksyn aikana hän kuitenkin kiisti väittäneensä niin.

Trumpin energiavisiossa luvataan suojalla puhdasta ilmaa ja vettä, mutta käytännöllisemmällä tasolla toimet viittaavat normien purkamiseen ja rajoittamattomaan luonnonvarojen hyödyntämiseen. Puhtaan energian tukemisen Trump aikoo lopettaa.

Ilmastonmuutos – uskoopa Trump siihen tai ei – ei ole hänelle mikään erityinen mielenkiinnon kohde. Pariisin ilmastosopimuksen hän haluaa romuttaa, mutta se on käytännössä vaikeaa.

Trump voi kuitenkin vesittää Yhdysvaltain oman ilmastopolitiikan, joka heijastunee vähitellen muidenkin maiden ilmastotoimien kunnianhimoon. Toisaalta Kiina on jo varoittanut Yhdysvaltoja vakavista seurauksista, jos Trump ei noudata Pariisin sopimuksen sitoumuksia.

Kolmessa vaaliväittelyssä ilmastonmuutos nousi esiin vain kerran ja silloinkin välillisesti, kun yleisökysymyksessä pyydettiin molempia ehdokkaita kuvailemaan energiapoliittista linjaansa.

”Ympäristövirasto EPA tappaa energiayhtiöitä, ja ulkomaiset yhtiöt tulevat ja ostavat voimalaitoksemme. Kannatan tuuli- ja aurinkoenegiaa, mutta tarvitsemme niin paljon muutakin.”, Trump vastasi.

”On olemassa puhdas hiili. Hiiltä riittää tässä maassa tuhanneksi vuodeksi.”

Puhtaalla hiilellä tarkoitetaan perinteistä hiiltä, jonka päästöt otetaan talteen. Siihen vaadittava teknologia on kuitenkin kehittymätöntä ja kallista.

Trumpin aikeet paikata budjettia ja kasvattaa omavaraisuutta hyödyntämällä maan omia kivihiili- ja maakaasuvarantoja romuttavat toteutuessaan Yhdysvaltain päästövähennyssuunnitelmat.

Toisaalta Trumpin leiristä on myös vihjailtu, että käytännön politiikka jäisi varapresidentin johdettavaksi presidentin keskittyessä kampanjansloganinsa mukaisesti "tekemään Amerikasta jälleen mahtavan".

Trumpin varapresidentti Mike Pence tulee Indianasta, jossa kivihiilen tuotanto ja muu raskas teollisuus ovat tärkeitä työllistäjiä. Pence on pitänyt ilmastonmuutosta myyttinä ja taistellut hillintätoimia vastaan. Kampanjan aikana hän kuitenkin myönsi, että ihmisen toimilla on vaikutusta ilmastoon.

Clintonin valinta olisi todennäköisesti jatkanut Barack Obaman aloittamaa linjaa. Clinton on kuitenkin suhtautunut ilmastonmuutoseen varsin pragmaattisesti korostaen jatkuvasti muun muassa työllisyysnäkökulmaa.

Kampanjasivustollaan Clinton lupasi muun muassa parantaa sekä asumisen että liikenteen energiatehokkuutta kolmanneksella ja asennuttaa puoli miljardia aurinkopaneelia ensimmäisen kautensa aikana.

Kansainvälisellä tasolla Clintonilta olisi ollut todennäköisesti turha odottaa uusia avauksia esimerkiksi Pariisin sopimuksen kunnianhimon nostamiseksi. Mutta toisin kuin Trump Clinton olisi varmasti pyrkinyt pitämään kiinni jo annetuista lupauksista.

Yhdysvalloissa valittiin samalla kertaa myös kolmannes senaatista ja edustajainhuone. Molemmat pysyivät selvästi republikaanien hallussa.

Mikäli Trump pystyy yhdistämään vaalitaiston repimän puolueen, on republikaaneilla hyvä asetelma ajaa haluamaansa lainsäädäntöä. Lienee selvää, ettei minkäänlainen ilmastolainsäädäntö tule tällaisessa tapauksessa kyseeseen.

Jo Obaman ilmastopolitiikka on nojannut lainsäädännön sijaan presidentin toimivallalla tehtäviin päästöleikkauksiin. Sen kivijalka, voimalapäästöjen rajoittaminen ilmansaasteina, on jo muutenkin päätymässä korkeimman oikeuden pohdittavaksi.

Trump voi presidenttinä yrittää vaikuttaa käsittelyyn kahdella tavalla. Ensinnäkin päästösääntely kuuluu ympäristövirasto EPA:lle, joka toimii presidentin alaisuudessa. Tällaista sääntelyä ei ole yleensä purettu, mutta Trump voisi sellaista ainakin yrittää.

Toisekseen hänellä on valta nimetä korkeimman oikeuden tuomarit. Tällä hetkellä korkeimmassa oikeudessa on ratkaisevana pidetty paikka auki, sillä senaatti ei ole suostunut vahvistamaan Obaman ehdokasta.

Tweet