Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

freeimages.com

Tuulivoimala
Tuettua voimaa. Tuulivoimaa tukevat syöttötariffit ovat kalliita, mutta minkään uuden sähköntuotannon rakentaminen ei kannata nykyisillä sähkömarkkinoilla ilman tukea.freeimages.com

Tuettua voimaa. Tuulivoimaa tukevat syöttötariffit ovat kalliita, mutta minkään uuden sähköntuotannon rakentaminen ei kannata nykyisillä sähkömarkkinoilla ilman tukea.

Uusiutuvat eivät ole kallis poikkeus – mikään uusi sähköntuotanto ei kannata nykymarkkinoilla

23.9.2015 12.09

Lasse Leipola

Uutta sähköntuotantokapasiteettia ei kannata rakentaa ilman tukea, arvioi ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Helsingin Sanomat uutisoi tänään keskiviikkona, että tuulivoiman syöttötariffi maksaa noin kolme miljardia euroa. Aiemmin arvioitua suurempi hintalappu johtuu siitä, että sähkön hinta on jäänyt arvioita alhaisemmaksi. Syöttötariffijärjestelmässä sähköntuottajalle maksetaan valtion tukena markkinahinnan ja takuuhinnan välinen erotus.


Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla megawattitunnin hinta on nyt noin 20 euroa, mikä ei riitä tekemään mistään rakennettavasta sähköntuotantokapasiteetista kannattavaa. Esimerkiksi Fennovoiman ydinvoimalan on arvioitu tuottavan osakkailleen sähköä noin 50 euron megawattihinnalla.

”Kyllähän tässä aletaan olla sähkömarkkinoilla tilanteessa, jossa kaikki uudet sähköntuotantomuodot tarvitsevat tukea”, Ollikainen sanoo Vihreälle Langalle.

Tuulivoiman lisääminen tuo markkinoille lisää edullista sähköä, jonka tuottaminen valmiissa voimalassa ei maksa juuri mitään. Eli tuet lisäävät uusituvia ja pitävät sähkön hintaa alhaalla ja tukitasoa ylhäällä. Sähkön hinta on muutenkin alhainen, koska kysyntä on jäänyt muun muassa teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi odotettua alhaisemmaksi.

Ollikaisen mukaan syöttötariffijärjestelmän ongelmana onkin sen joustamattomuus suhteessa markkinatilanteeseen.

”Esimerkiksi Saksassa on nähty, että tuulivoiman rakentamisen kustannukset laskivat niin nopeasti, että tuesta tuli ylikompensoivaa”, Ollikainen sanoo.

Syöttötariffijärjestelmässä voidaan siis ajatua tilanteeseen, jossa tukea maksetaan enemmän kuin uuden tuotantokapasitetiin rakentamiseen tarvittaisiin.

Vaihtoehtoinen, muun muassa Ruotsissa käytetty, tapa on vihreiden sertifikaattien käyttö. Tässä järjestelmässä uusiutuvan energian tuotannolle asetetaan tietty tavoitetaso. Ne tuottajat, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa yli tavoitetason, tienaavat vihreitä sertifikaatteja, joita tavoitteesta jäävien tuottajien on ostettava. Näin ollen likaisen sähkön tuottajat maksavat puhdasta sähköä tuottavien tukemisen.


Hallitusohjelman mukaan syöttötariffijärjestelmän tavoitetasoa leikataan 2 500 megavolttiampeerista 2 000 megavolttiampeeriin. Helsingin Sanomien mukaan tämä aikomus on kuitenkin kariutunut, sillä tuulivoimatuottajat ovat ehtineet lähettää niin paljon lupahakemuksia, että korkeampi tavoite tulee täyttymään, sillä hakemukset on käsiteltävä voimassa olevan, vielä uudistamattoman lain mukaan.

Syöttötariffijärjestelmää pyritäänkin rajoittamaan nyt niin, etteivät kiintiön ylittävät hakemukset nouse enää jonosta tuen piiriin, jos joku tuettu hanke jää toteutumatta.


Tänä vuonna tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä maksaa 167 miljoonaa euroa, jolla tuetaan 2,8 terawattitunnin sähköntuotantoa yhteensä 67 tuulivoimalassa.

Vuosittaisen tukisumman odotetaan HS:n mukaan nousevan vähitellen noin 300 miljoonaan euroon. Syöttötariffia maksetaan 12 vuoden ajan, joten 2023 alkaen tuotantoa alkaa tippua pois tuen piiristä, mikä vähitellen lakkauttaa koko tuen.

Syöttötariffitukea maksetaan tuulivoiman lisäksi myös 53:lle metsähakelaitokselle (yhteensä 118 miljoonaa euroa), yhdelle puupolttolaitokselle (152 000 euroa) ja kolmelle biokaasuvoimalalle (yhteensä miljoona euroa).




Viite