Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Mikael Ahlfors

Ei auta. Katariina Poskiparran mukaan vihreät olisivat halunneet pitää elinkeinojen edistämisen ja ympäristöhallinnon erillään. Mikael Ahlfors

Ei auta. Katariina Poskiparran mukaan vihreät olisivat halunneet pitää elinkeinojen edistämisen ja ympäristöhallinnon erillään.

Aluehallinnon uudistus siirtää luonnonvarakiistat maakuntiin

17.11.2008 8.31

Laura J. Rantanen

Kamppailu Suomen luonnonvaroista siirtyy uusille foorumeille, jos valtion aluehallinnon uudistus toteutuu esitetynlaisena.

ALKU-hankkeeksi ristitty uudistus siirtäisi luonnonvarojen käytön ohjausvaltaa maakuntaliitoille.

Maakuntaliitot saisivat hallintaansa luonnonvaroja ja ympäristöä koskevia ohjelmia ja suunnitelmia, joista nyt vastaavat ympäristökeskukset. Lisäksi maakuntaliitot päättäisivät valtion tukemien liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden tärkeysjärjestyksestä.

Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen varapuheenjohtajan Tuire Laurinollin mukaan uudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että ympäristöasiat siirtyvät virkamiehiltä poliittiseen ohjaukseen.

”Kamppailu luonnonvaroista kasvaa, ja elinkeinoelämä saa maakuntaliittojen kautta entistä enemmän sananvaltaa. Se tarkoittaa ympäristön kannalta huonompia suunnitelmia”, hän sanoo.

Maakuntaliittojen rooli on kaksijakoinen. Toisaalta ne ovat jäsenkuntiensa edunvalvojia, toisaalta ne vastaavat alueensa yleisestä kehittämisestä ja maakuntakaavoituksesta.

Ylintä päätösvaltaa maakuntaliitoissa käyttää maakuntavaltuusto, joka valitaan kuntavaalituloksen pohjalta maakunnan poliittisten voimasuhteiden ja tasa-arvolain mukaan.

Matti Vanhasen toisen hallituksen alulle panemaa valtion aluehallinnon uudistusta on pidetty keskustalaisena hankkeena. Tuire Laurinollin mukaan maakuntaliittojen vahvistaminen on keskustan etu, varsinkin Pohjois-Suomessa.

Puolue hallitsee Lapin, Kainuun, Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuustoissa noin puolta paikoista.
”Tulee taas uutta vääntömomenttia Vuotokseen ja Kollajaan”, Laurinolli sanoo.

ALKU-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kunta- ja hallintoministerin Mari Kiviniemen (kesk) valtiosihteeri Timo Reina tyrmää Laurinollin tulkinnan.

”Tässä ei ole kyse valtapoliittisesta juonesta. Maakuntien vallan vahvistaminen liittyy enemmän siihen, että alueiden kehittämisessä halutaan kuulla alueen omaa ääntä voimakkaammin”, Reina sanoo.

Uudistusta onkin markkinoitu hallinnon kansanvaltaistamisena.

Vihreät ei halua vahvistaa maakuntaliittojen roolia ilman maakuntavaalien järjestämistä. Vihreät on kuitenkin jäänyt asiassa yksin, sillä ALKU-hankkeen valmistelussa mikään muu puolue ei halunnut ottaa maakuntavaaleja mukaan esitykseen.

”Maakuntaliitot ovat kuntien edunvalvojia. Koska maakuntahallintoa ei valita suorilla vaaleilla, niille ei voi siirtää päätösvaltaa valtion viranomaistehtävissä”, hankkeen ohjausryhmän jäsen, työministeri Tarja Cronbergin (vihr) valtiosihteeri Katariina Poskiparta sanoo.

Uudistus myös siirtää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten poikkeuslupien myöntämisen kokonaan kunnille. Nyt rakennusluvista kaavoittamattomille rannoille päättää ympäristökeskus, joka ohjaa ja valvoo maankäytön suunnittelua kunnissa.

”Kunnat myöntävät poikkeuslupia aika hövelisti. Jos nämäkin luvat siirtyvät kunnille, vaarana on, että kaavoitus vähenee, koska se on kallista. Silloin rakentaminen on sattumanvaraista ja taloudelliset edut painavat ympäristön hyvää enemmän”, Laurinolli sanoo.

luonnonvarat 


Lisää aiheesta:

  • 1.1.1970
  • 1.1.1970


Viite