Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Eeva Eronen

Alex Georges ja aurinkopaneeleja.
Aurinkoista bisnestä. Alex Georges uskoo, että aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö nostaa köyhän Haitin jaloilleen.Eeva Eronen

Aurinkoista bisnestä. Alex Georges uskoo, että aurinkopaneeleilla tuotettu sähkö nostaa köyhän Haitin jaloilleen.

Aurinko on Haitin toivo

24.6.2010 9.48

Eeva Eronen

Haitin pääkaupungin Port-au-Princen kerrotaan olleen lähes pilkkopimeä tammikuun tuhoisaa maanjäristystä seuranneena yönä.

Ainot valopilkut sähköttömään kaupunkiin toivat muutamat aurinkonergialla toimivat katulamput ja liikennevalot.

Alex Georges puhkuu suunnitelmia. Hän on toinen kyseisiä katulamppuja valmistavan yrityksen Enersan perustajista.

”Me järjestämme vielä energiaa koko Haitille”, hän vakuuttaa esitellessään hieman keskeneräistä tehdashallia.

Georges on vikkelä liikkeissään, ja silmissä näyttää vilkkuvan tekemisen tahto. Haitin ainoa aurinkopaneeleja valmistava yritys oli moninkertaistamassa tuotantoaan jo ennen järistystä. Lähes valmiista tehtaasta jäi kuitenkin jäljelle pelkkä rautakehikko, ja kaikki piti aloittaa alusta.

Nyt seinät ovat jälleen pystyssä, ja järistyksestä muistuttaa lähinnä pihamaalla seisova puolittain rusinaksi rutistunut pakettiauto – yksi seinistä kaatui suoraan sen päälle.

Georgesin mukaan tuotanto pitäisi saada uudestaan täyteen vauhtiin vielä kesäkuussa.

Tähän mennessä Enersa on toimittanut katuvalojaan 70 kylään ja kaupunkiin ympäri maata.

”Viimeksi eilen käytimme aaseja lamppujen perille viemiseen.”

Energialle on tarvetta, sillä ennen järistystäkin vain hieman yli kymmeneksellä Haitin väestöstä oli yhteys sähköverkkoon. Neljännes haitilaisista saa sähkönsä laittomien kytkentöjen kautta.

Järistyksen jälkeen valoa tarvittiin etenkin pääkaupungin telttaleireille, joissa elää edelleen ainakin 600 000 ihmistä.

Useat kansainväliset järjestöt ja yritykset lahjoittivat katuvaloja ja esimerkiksi aurinkonergialla toimivia taskulamppuja väliaikaisleireille.

Niiden lisäksi energiaa kaivattiin kipeästi myös sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Georges ja hänen liikekumppaninsa Jean-Ronel Noel eivät ole ainoita, jotka uskovat, että Haitin pitää ottaa ainoa kunnon luonnonvaransa, aurinko, tosissaan.

Tehoton systeemi on tullut tähän saakka kalliiksi. Talouslehti Economist arvioi, että rutiköyhä maa on käyttänyt noin 500 miljoonaa dollaria vuodessa fossiilisten polttoaineiden maahantuontiin.

Lisäksi 98 prosenttia maan metsistä on hakattu maan tasalle. Haitilaiset hakkaavat puuta tulitarpeiksi ja siitä tehdään puuhiiltä sekä huonekaluja myytäväksi.

Tuloksena on kurjuuden kierre, sillä trooppiset myrskyt saavat herkästi aikaan tuhoisia mutavyöryjä metsättömässä maassa.

Uusiutuvan energian puolesta puhuva yhdysvaltalaisjärjestö Carbon war room on laskenut, että pääasiassa aurinkoon perustuvan vaihtoehtoisen energiajärjestelmän asentaminen Haitiin maksaisi 400 miljoonaa dollaria.

”Siihen tarvittava teknologia on jo olemassa, ja koko laskelma perustuu olemassa oleviin projekteihin”, analyytikko David Colt kertoo puhelimitse Chicagosta.

Nyt olisi vain vakuutettava valtaapitävät siitä, että kyseessä ei ole päiväunelma vaan tosissaan otettava vaihtoehto, Colt sanoo.

Hänen mukaansa kansainvälinen yhteisö ja haitilaiset päättäjät ovat ottaneet laskelman varsin hyvin vastaan – käytännön toimiin se ei kuitenkaan ole vielä johtanut.

Georgesin ja Noelin firma sai alkunsa Kanadassa, missä he opiskelivat yhdessä. Nuorille miehille oli selvää, että kotiin palataan ja mukana tuodaan koko Haitia hyödyttävän suunnitelma.

He järkeilivät, että Haitiin pitää saada energian lisäksi myös työpaikkoja ja tuotantoa.

Tuotteiden kehitystyö otti aikaa, sillä köyhään maahan ei voinut soveltaa samaa tekniikkaa kuin länsimaihin, Georges sanoo.

”Ensinnäkin lamppujen ja paneelien pitää olla sellaisia, että niitä ei voi varastaa. Lisäksi niiden pitää olla hurrikaaninkestäviä.”

Hetkeä myöhemmin Georges esittelee tehdashallissa makaavan katulampun tyvipäähän pultattua peltilaatikkoa: luukun takaa löytyy kuusi pistorasiaa. Katulamppuun kytketty kännykänlatausasema tarjoaa virtaa sähköttömille haitilaisille.

Suurin osa Enersalta katuvaloja ostavista pikkukaupungeista hankkii aluksi viisi tai kuusi lamppua, mutta toisilla on varaa vain yhteen tai kahteen. Vakiomalli irtoaa noin 1 200 eurolla.

”Ja jo ensimmäisenä iltana lapset kokoutuvat lampun juureen lukemaan ja tekemään läksyjään”, koulutuksen voimaan uskova Georges hehkuttaa.

Hän muistuttaa, että ilman valoa elämä pysähtyy useissa maaseutukylissä kello kuudelta, kun pimeä laskeutuu. Sen jälkeen ainoita valonlähteitä ovat usein öljylamput.

uusiutuvat  aurinkoenergia  haiti 


Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.