Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Ympäristöministeriö

Harri Laurikka.
kohti varsovaa. Harri Laurikka on Suomen pääneuvottelija ilmastoneuvotteluissa.Ympäristöministeriö

kohti varsovaa. Harri Laurikka on Suomen pääneuvottelija ilmastoneuvotteluissa.

Ilmastoneuvotteluissa jälleen paljon asiaa – nyt tarvitaan myös tuloksia

1.11.2013 7.10

Lasse Leipola

Kansainväliset ilmastoneuvottelut jatkuvat runsaan viikon kuluttua Varsovassa, Puolassa.

Kokouksessa käsitellään muun muassa päästövähennystavoitteita ja niiden aikataulua. Esimerkiksi ilmastorahoituksen osalta ei ole osapuolten sopimusta siitä, miten kehitysmaille ohjattavaa rahoitusta kasvatetaan, jotta se saadaan luvattuun 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä.

Keskusteluun on nousemassa myös aiemmin vähemmälle huomiolle jääneitä asioita.

”Yksi vaikeimmista asioista on niin sanotut vahingot ja menetykset. Kehitysmaat hakevat sellaista mekanismia, jonka kautta ne voisivat hakea korvauksia ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista”, sanoo Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka.

Jotta kansainvälinen ilmastosopimus saadaan suunnitelmien mukaisesti allekirjoitettua Pariisissa loppuvuodesta 2015, on luonnoksen oltava valmiina puoli vuotta aiemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että viimeistään vuoden kuluttua Perun Limassa on päästävä sopuun siitä, millaisia elementtejä sopimukseen kuuluu.

Laurikka korostaa, ettei Pariisin kokouksen kanssa voida tehdä samoja virheitä kuin Kööpenhaminassa vuonna 2009.

”Kööpenhamina osoitti, ettei varsinaiseen kokoukseen voi jättää liikaa asioita sovittavaksi. Silloin esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina toimittivat omat tavoitteensa vain muutamaa viikkoa ennen kokousta”, Laurikka sanoo.

Yksi Varsovassa käsiteltävistä asioista onkin se, miten ja millä aikataululla maat toimittavat omat sitoumuksensa ja mitä tietoja niihin pitää sisällyttää. Muun muassa Yhdysvallat on tänä vuonna korostanut, että tulevan ilmastosopimuksen pitäisi olla joustava, jolloin maat saisivat valita itselleen sopivat sitoumukset.

”Joustavuus ei tarkoita automaattisesti kunnianhimon tason alentamista. Yhteenlaskettuja kansallisia tavoitteita ja sitoumuksia voidaan verrata yhteiseen tavoitteeseen maapallon keskilämpötilan nousun rajoittamisesta enintään kahteen asteeseen. Siksi on tärkeää saada tavoitteet hyvissä ajoin”, Laurikka sanoo.

ilmastoneuvottelut 




Viite