Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sammeli Heikkinen

Yllätysvoittajat. Tilhien levinnäisyysalue olikin kasvanut vastoin ennusteita.Sammeli Heikkinen

Yllätysvoittajat. Tilhien levinnäisyysalue olikin kasvanut vastoin ennusteita.

Ilmastonmuutos muuttuu skenaarioista todeksi – Pohjoisen lintujen elinalue kutistuu

27.3.2014 10.25

Sammeli Heikkinen

Pohjoisten lintulajien levinnäisyysalue on kutistunut keskimäärin yli neljänneksen 1970–80-luvuilta vuosiin 2006–2010 verrattuna, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimus paljastaa. Pahiten kärsineiden lajien elinalue on kutistunut alle puoleen aiemmasta.

Pohjoisen lintujen elinpiirin pienentyminen täsmää hyvin ilmastonmuutosskenaarioiden pohjalta tehtyihin ennusteisiin.

"Suoraa syy-seuraussuhdetta on hyvin hankala osoittaa tutkimuksellisesti. Muutos on ennusteiden mukainen, eikä syyksi ole oikein muuta pääteltävissä kuin ilmastonmuutos", johtava tutkija Raimo Virkkala Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Virkkalan mukaan lajien elinoloja on voinut muuttaa myös maankäyttö, kuten metsätalous ja soiden ojitus. Muissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että pohjoiset lintulajit ovat vähentyneet myös suojelualueilla, joilla metsien hakkaaminen tai soiden kuivaaminen ei asiaan vaikuta.

Joidenkin lajien kohdalla muutos on ollut parissa-kolmessa vuosikymmenessä raju: Lapinkirvinen, pohjansirkku, vesipääsky ja tunturikiuru ovat kaikki menettäneet levinnäisyysalueestaan yli 50 prosenttia. Riekon, järripeipon, hiiripöllön ja kirjosiipikäpylinnun elintila on kutistunut 30–50 prosenttia.

"Juuri tällaiset pohjoiset metsä- ja suolajit ovat vaarassa. Ilmasto määrittelee lajin elinalueen laajassa mittakaavassa. Kun se lämpenee, lajit siirtyvät joko pohjoiseen tai tuntureilla ylemmäs. Ihmisen toiminta on kuitenkin pirstonut elinympäristöjä pahastikin, minkä vuoksi siirtyminen voi olla vaikeaa. Se vahvistaa ilmastonmuutoksen negatiivisia vaikutuksia."

Sitä paitsi monella pohjoisen suo- ja metsälajilla tulee pian Pohjoinen jäämeri vastaan pohjoiseen siirryttäessä. Ja ne taas eivät ole juuri meren saarilla pesineet, joten on epävarmaa pystyvätkö ne sinne siirtymään.

Tutkimuksen kohteina olleiden 27 lajin levinnäisyysalue pieneni keskimäärin 27 prosenttia. Ilmastoennusteiden perusteella tulevaisuus on vielä synkempi: vaikka ilmaston lämpeneminen onnistuttaisiin pitämään suhteellisen lievänä, levinnäisyysalue pienenee vuoteen 2080 mennessä neljännekseen 1970–80-lukuihin verrattuna.

Poikkeuksiakin toki on. Tutkimuksessa olleista lajeista viiden elinalue oli pysynyt suurin piirtein ennallaan. Ja yhden – tilhen – levinnäisyys oli vastoin ennusteita kasvanut. Syyksi tutkijat arvelevat tilhen suosiman pihlajanmarjan satojen runsastumista.

Ilmaston muuttuminen on tietenkin myös tiettyjen lajien voitto.

"Eteläisten lajien leviäminen tunnetaan oikeastaan paremmin kuin pohjoisten taantuminen. Esimerkiksi peippo on levinnyt entistä laajemmalle samaan aikaan kuin järripeippo on taantunut. Myös sinitiaisen ja viherpeipon levinnäisyysalue on kasvanut voimakkaasti. Viherpeippoja on nähty tunturikoivikoissakin."

ilmastonmuutos  linnut 




Viite