Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Sammeli Heikkinen

Viivyttelijät. Myös isokoskelot lähtevät syksyllä muutolle entistä myöhemmin.Sammeli Heikkinen

Viivyttelijät. Myös isokoskelot lähtevät syksyllä muutolle entistä myöhemmin.

Ilmastonmuutos näkyy: Vesilinnut muuttavat entistä myöhemmin

17.2.2012 11.37

Sammeli Heikkinen

Vesilinnut ovat myöhästyttäneet syysmuuttoaan viime vuosikymmeninä ja osin alkaneet talvehtia aiempaa pohjoisempana.

Suomen ympäristökeskuksen 1980-2010 tekemien vesilintulaskentojen mukaan tukkasotkien, telkkien ja isokoskeloiden alkutalven määrät Suomen vesillä ovat kasvaneet huomattavasti 1990-luvulta ja erityisesti 2000-luvulla.

Tutkija Pekka Rusanen kertoo, ettei lintumäärien kasvu selity yleisellä kannankasvulla.

"Päinvastoin. Tukkasotka ja isokoskelo ovat molemmat taantuneet viime vuosikymmeninä Suomessa. Tukkasotka niin paljon, että laji katsotaan nykyään Suomessa vaarantuneeksi."

Ympäristökeskuksen mukaan selitys myöhästyneelle syysmuutolle onkin ilmastonmuutos, joka on lämmittänyt alkutalvia ja hidastanut meren jäätymistä. Esimerkiksi tukkasotkien kohdalla tämä on johtanut siihen, että parikymmentätuhatta sotkaa on viiden viime vuoden aikana talvehtinut Ahvenanmaan lounaissaaristossa. Rusasen mukaan merivartioston avustamissa laskennoissa havaittiin viikko sitten noin 22 000 tukkasotkaa.

Vielä 1970-luvulla Suomen sotkat talvehtivat enimmäkseen eteläisellä Itämerellä ja osin Ruotsin itärannikolla Tukholman eteläpuolella. Nyt talvehtivia tukkasotkia voi leutona jäätalvena pyöriä Maarianhaminan satamassakin tuhatmäärin.

Jos jäätä tulee enemmän, talvehtivat linnut voivat ajautua vaikeuksiin. Tukkasotka hankkii ravintonsa meren pohjasta, mieluiten alle 15 metrin syvyydestä. Jos jään reuna pakenee kauas ulapalle, linnut eivät enää saa sukellettua ravintoa.

Esimerkiksi parin viime vuoden ankarat talvet koettelivat talvehtimista yrittäneitä kyhmyjoutsenia, joita kuoli joukoittain. Ympäristökeskuksen mukaan myös Kirkkonummen Kallbådanilla sinnittelevät 3 500 allia ovat joutuneet ahtautumaan jäärailoon ja yrittävät selviytyä siellä.

Rusanen kertoo, että erityisesti vesilintukoiraat yrittävät talvehtia mahdollisimman lähellä pesimäseutuja, jotta ne ehtisivät keväällä valtaamaan parhaat reviirit.

ilmastonmuutos  luonto  linnut 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.


Myllyteatterin mainos

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri