Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Wikimedia Commons (Jan Collsiöö/Scanpix)

Urho Kekkonen ja Tage Erlander.
Tuulahdus 1960-luvulla. Presidentti Urho Kekkonen ja Ruotsin pääministeri Tage Erlander soutelemassa vuonna 1967.Wikimedia Commons (Jan Collsiöö/Scanpix)

Tuulahdus 1960-luvulla. Presidentti Urho Kekkonen ja Ruotsin pääministeri Tage Erlander soutelemassa vuonna 1967.

Kekkonen vedettiin mukaan perustuslain uudistamiseen

26.5.2010 16.19

Jenni Leukumaavaara

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona lähetekeskustelua perustuslain uudistuksesta, jonka kuohuttavin osuus koskee pääministerin ja presidentin valtakiistaa, eli niin kutsuttua lautaskiistaa.

Perustuslakiuudistuksessa pyritään myös lisäämään eduskunnan valtaa pattitilanteissa, joissa hallitus ja presidentti ovat erimielisiä.

Useissa ryhmäpuheenvuoroissa vinkattiin sdp:lle enemmän tai vähemmän suoraan, että perustuslakia pohtineen ministeri Christoffer Taxellin komitean lopputulokseen kannattaisi yhtyä. Sdp oli edustettuna Taxellin komiteassa, mutta alkoi komitean lopputuleman jälkeen vastustaa presidentin vallan karsimista.

Suorimmin asiaan tarttui kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Pertti Salolainen.

"Mielestämme sdp:n tulee omaa kantaansa arvioidessaan kerrata historiansa, olla uskollinen valmistelutyön aikana, siis jo kertaalleen hyväksymälleen esitykselle ja kuulla laajalti vahvoja ulkopoliittisia johtajiaan", Salolainen sanoi.

Salolainen viittasi parlamentarismin lisäämiseen, jonka presidentti Mauno Koivisto aloitti toimikaudellaan.

"Vaikka presidentti Kekkonen oli itsekin todennut: 'Parlamentti voittaa aina', Mauno Koiviston pääministerikaudella Kekkonen yritti kuitenkin erottaa pääministerin ja vain parlamentarismi esti Kekkosen diktaatin toteutumisen", Salolainen sanoi.

Demareiden ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Jacob Söderman sai kansanedustajat hörähtämään vastauksellaan Salolaiselle:

"Pertti Salolainen on hyvä uimari työväenyhdistyksen riveissä, mutta ei se oikeuta Salolaista pitämään ryhmäpuhetta sdp:n puolesta."

Sdp:n mielestä presidentillä on säilytettävä ulkopoliittista valtaa, koska presidentillä on kansan vahva tuki.

"Perustuslakikeskustelua on käyty ikään kuin parlamentarismi olisi ainoa kansanvallan muoto. Suomessa on vuodesta 1994 lähtien valittu tasavallan presidentti kansanvaalilla. Eduskunnan rinnalle on luotu toinen demokraattinen instituutio", Söderman sanoi.

Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto toi esiin historiallisen nurinkurisuuden:

"Vasemmistopuolueet, jotka ovat Suomessa historiallisesti ajaneet kansanvaltaa ja parlamentarismin vahvistamista, ovat muuttuneet presidentin valtaoikeuksien vahvimmiksi kannattajiksi. Entiset kuningasmieliset taas korostavat eduskunnan tuen varassa toimivan valtioneuvoston asemaa ja parlamentaarista kontrollia", Haavisto sanoi.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie hyökkäsi vihreitä vastaan.

"Oikeusministeri Tuija Brax väittää, että tämä uudistus lisää parlamentarismin ja eduskunnan valtaa. Tosiasiassa päätöksenteko sujuu niin, että muutama keskeinen ministeri päättää asioista, ja tässä salissa äänestetään kuten hallitus haluaa. Vai ihanko oikeasti vihreät oli sitä mieltä, että Pallakselle pitää rakentaa lisärakennuksia? Ja ihanko oikeasti kannatitte Lex Nokiaa?" Lapintie kysyi.

Perustuslakiuudistus vaatii kaksien valtiopäivien hyväksynnän, eli myös seuraavan eduskunnan on hyväksyttävä uudistus kahden kolmasosan enemmistöllä.

Ottaen huomioon asian tärkeyden, kansanedustajia oli paikalla vähän. Tyhjiä tuoleja oli paljon, eli ilmeisesti edustajat kävivät omia lautaskiistojaan kuppilan puolella.

perustuslaki 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.