Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Mikael Ahlfors

kierre katki. Helsinki lainaa vuodessa noin 300 helsinkiläiselle. "Suurin osa heistä asuu yksin”, Marianne Rikama sanoo. Mikael Ahlfors

kierre katki. Helsinki lainaa vuodessa noin 300 helsinkiläiselle. "Suurin osa heistä asuu yksin”, Marianne Rikama sanoo.

Kunnat pihtaavat sosiaalisia luottoja

21.11.2008 8.23

Anna Ruohonen

Kulutusluottojen tyrkytys ja talouden suhdannekäänne vetävät pienituloisia velkakierteeseen. Kunnissa asiaan ei juuri varauduta: esimerkiksi sosiaalinen luototus yleistyy hitaasti.

Suomen 400 kunnasta harvempi kuin joka kymmenes antaa sosiaalisia luottoja. Viime vuonna Stakesin kysely paljasti, että sosiaalisia luottoja antoi 19 kuntaa ja 15 suunnitteli luototuksen aloittamista.

Aie toteutui maaliskuussa Jyväskylässä ja tällä viikolla Lahdessa. Järvenpää aloittaa luototuksen ensi vuonna.

Luototus on osa sosiaalihuoltoa ja kunnille vapaaehtoista. Kunta antaa vähävaraisille matalakorkoista lainaa, joka menee usein velkakierteen katkaisuun.

Pienissä kunnissa luototus on hautautunut esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen alle.

”Ei ole ollut aikaa muihin hankkeisiin, jotka eivät ole aivan päällekaatuvia”, arvelee Perhon kunnan perusturvajohtaja Pentti Neuvonen.

”Asia on tarkoitus valmistella, kun uusi Kouvola aloittaa vuoden alussa. Silloinkaan käyttöönotto ei ole selvää”, sanoo puolestaan Kouvolan sosiaalityönjohtaja Hannu Hiekkala.

Ruoveden sosiaalijohtajan Marjatta Kontuniemen mukaan asiassa ei ole ”minkään näköistä liikehdintää”. Luototusta eivät ole aikeista huolimatta aloittaneet myöskään Jämijärvi, Kemijärvi, Kerava, Lempäälä, Valtimo tai Vammala. Keravalla sosiaaliasiamies on ehdottanut luototusta, mutta asian eteneminen on kiinni rahasta.

”Aiomme edelleen, mutta ei ole varmuutta alkaako luototus ensi vuonnakaan”, Keravan sosiaalijohtaja Maija Gartman sanoo.

Moni kunta on tuudittautunut siihen, että ylivelkaantuminen on katoava ongelma, kunhan lama-ajan takausveloista on päästy. Helsingin velkaneuvonnassa näkemys on toinen.

”Villien vuosien aikana ihmisiä on houkuteltu ottamaan kulutusluottoja. Niitä saa helposti, ja velalliset paikkaavat maksukykyään uusilla luotoilla. Tilanne on vakava”, talous- ja velkaneuvonnan päällikkö Marianne Rikama sanoo.

Helsinki antaa sosiaalisia luottoja kymmenettä vuotta. Suurin lainasumma on 15 000 euroa.

”Uusia asiakkaita ovat eläkeläiset, jotka eivät ole varautuneet taloustilanteensa muuttumiseen. Luulimme, että luottoja myönnetään enemmän kodin hankintoihin tai yllättäviin terveysmenoihin, mutta 95 prosenttia niistä menee kulutusluottojen ja vuokravelkojen saneeraukseen.”




Viite