Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

SXC

Yksin. Maahanmuuttajanaiset kohtaavat piilotorjuntaa arjessa. SXC

Yksin. Maahanmuuttajanaiset kohtaavat piilotorjuntaa arjessa.

Maahanmuuttajanaiset kohtaavat piilotorjuntaa arjessa

5.3.2009 15.38

Vihreä Lanka

Maahanmuuttajanaiset eivät koe Suomessa usein suoranaista rasismia, mutta kohtaavat piilotorjuntaa työpaikoilla, opinnoissa ja arkielämässä, maahanmuuttajanaisten integroitumista kartoittaneen FEMAGE-hankkeen tuore loppuraportti kertoo.

Vaikka tutkimuksen mukaan asenteet maahanmuuttoa ja ulkomaalaisia kohtaan ovat Suomessa useimpia muita EU-maita myönteisempiä, erilaiset naisen mallit törmäävät toisiinsa monikulttuurisessa Suomessa.

"Esimerkiksi Venäjältä muuttaneet naiset kertoivat haastatteluissa, että näennäisestä suvaitsevaisuudesta huolimatta miehelleen omistautuvaa tai näkyvästi erilaista naista katsotaan helposti kieroon", tutkija Minna Säävälä Väestöliitosta kuvaa.

Maahan muuttaneet naiset voivat kokea suomalaisten naisten ylpeyden vapaudestaan ja tasa-arvostaan alentuvuudeksi toisenlaisesta taustasta tulevia kohtaan. Säävälän mukaan arjen torjuntaan liittyy erilaisia elementtejä riippuen maahanmuuttajien taustasta. Tunto oli kuitenkin yhteinen eri maista muuttaneille.

Erilaisessa sukupuolikulttuurissa kasvaneille naisille suomalaisten tapa omistautua työlle näyttäytyy vaihtoehdottomana: vapautena joka kahlitsee. Haastatellut kokivat myös, että kotona lapsia hoitavia naisia ei arvosteta eikä osa-aikatyötä ole riittävästi tarjolla.

"Suomessa maahanmuuttajista puhutaan tällä hetkellä etupäässä talouden ja työvoiman näkökulmasta. Taloudellisesta taantumasta huolimatta ihmisten globaalia liikkuvuutta on voitava ymmärtää myös tasa-arvon, perheiden hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta", Säävälä painottaa

FEMAGE-hankkeessa vertailtiin kahdeksan EU-maan maahanmuuttajanaisten integroitumista heidän uuteen kotimaahansa. Tutkimus toteutettiin maahanmuuttajanaisten elinkaarihaastatteluiden, sidosryhmähaastatteluiden sekä kantasuomalaisten asenteita kartoittaneen kyselyaineiston avulla.




Viite