Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Greenpeace Suomi

Polttava kysymys -kampanja luovutta lakiluonnoksen ministeri Niinistölle.
polttaa, polttaa. Polttava kysymys -kansalaisjärjestökampanja luovutti esityksen ilmastolaista ympäristöministeri Ville Niinistölle syyskuussa 2012. Lakiesityksen pitäiisi lähteä lausuntokierrokselle lähiaikoina.Greenpeace Suomi

polttaa, polttaa. Polttava kysymys -kansalaisjärjestökampanja luovutti esityksen ilmastolaista ympäristöministeri Ville Niinistölle syyskuussa 2012. Lakiesityksen pitäiisi lähteä lausuntokierrokselle lähiaikoina.

Ministerit sorvaavat ilmastolain yksityiskohdat – lausuntokierros alkaa ennen vuodenvaihdetta

14.11.2013 12.01

Sammeli Heikkinen

Ilmastolaki on ollut yksi vihreiden ja ympäristöjärjestöjen suurista tavoitteista jo vuosia. Nyt ollaan vaiheessa, jossa lakiehdotusta vääntänyt työryhmä on saanut paperille pykäläkohtaisen hahmotelman laista. Seuraavaksi laki-asiaa käsittelee ministerityöryhmä.

Hallituksen esityksestä halutaan saada aikaan lausuntokierrokselle kelpaava luonnos vielä tämän vuoden puolella.
Lakia valmistellut työryhmä ei päässyt yhteisymmärrykseen kaikista lain kohdista, joten kierrokselle lähtevän luonnoksen yksityiskohtien hiominen jäi ministereille.

Elinkeinoelämän suhtautuminen lakiin on ollut koko ajan nihkeää, eikä työ- ja elinkeinoministeriökään (tem) vaikuta erityisen innostuneelta.

Ympäristöjärjestöt taas haluaisivat lakiin tiukan sitovan päästötavoitteen. Sellaisen saaminen on epävarmaa.

Näillä näkymin ilmastolaki ei tule sitomaan yksityisiä toimijoita, esimerkiksi yrityksiä. Lain velvoitteet koskevat valtionhallintoa. Näin ainakin kerrotaan ilmastolakityöryhmän puheenjohtajan, ylijohtaja Tuula Variksen esityksessä, jossa hän kertoi lain valmistelun vaiheista loka–marraskuun vaihteessa.

”Sitä kautta toimet ja vaikutukset tulevat myös yksityiselle puolelle”, ilmastolakityöryhmän sihteerinä toiminut ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Tuomas Aarnio sanoo.

Lakiluonnoksen mukaan valtioneuvosto hyväksyisi kymmenen vuoden välein ilmastopolitiikan pitkän aikavälin suunnitelman sekä ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman. Tämä taas vaikuttaisi siihen, mitä esimerkiksi kunnilta ja elinkeinoelämältä vaaditaan.

Ilmastolaki koskee vain EU:n päästökaupan ulkopuolelle jääviä yhteiskunnan osia, kuten liikennettä, maataloutta ja jätteiden käsittelyä.

Nykyisen lakiluonnoksen mukaan hallitus hyväksyykin pitkän aikavälin suunnitelman lisäksi  kerran vaalikaudessa myös ilmastopolitiikan suunnitelman, joka koskee päästökaupan ulkopuolelle jäävän sektorin päästövähennystoimia. Lisäksi hallitus kertoo vuosittain eduskunnalle, miten päästöjen vähentäminen etenee.

Päästövähennystavoitteeksi lakiin ehdotetaan vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050. Tässä ei ole mitään uutta, sillä tavoite on linjattu Suomen ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa. Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen työryhmä päätti jo alkuvuodesta, ettei ilmastolailla kiristetä päästövähennystavoitteita vaan siihen kirjataan jo voimassaolevat tavoitteet.

Päästötavoite on kuitenkin toistaiseksi luonnoksessa kovin epämääräisesti muotoiltu. Lainsäädäntöneuvos Aarnion mukaan työryhmä ei päässytkään tavoitteen kirjauksesta yksimielisyyteen.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö epäilee, ettei koko taloutta koskevan päästövähennystavoitteen kirjaaminen etupäässä päästökaupan ulkopuolista sektoria koskevaan lakiin ole järkevää.

Ministeriö suhtautuu koko ilmastolakiin edelleen skeptisesti, sillä temin mielestä laista voi helposti tulla päällekkäistä ohjausta nykyisten energia- ja ilmastostrategioiden kanssa. Temin kannassa näyttää myös olevan kyse oman ministeriön valmisteluvallan varmistamista.

Ministeriön mielestä Suomen energiapolitiikkaa koskevat skenaariot pitäisi tulevaisuudessakin laatia temissä, ja ilmastopolitiikan suunnittelun pitäisi perustua ainakin energian osalta temin strategioihin.

Temin kommentit ovat samansuuntaisia Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n aiemmin esittämien näkemysten kanssa. Myös EK on epäillyt ilmastolain olevan turhaa päällekkäistä säätelyä.

Esimerkiksi Britanniassa elinkeinoelämä on katsonut hyötyneensä ilmastolaista, sillä se on on tehnyt selväksi, mihin suuntaan maan investointiympäristö kehittyy lähivuosikymmeninä. Britannian ilmastolaki säädettiin 2008.

Ilmastolakityöryhmän on määrä kokoontua tänään perjantaina viimeistä kertaa. Lakiluonnoksen yksityiskohtien hiominen jää hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän tehtäväksi.

ilmastolaki 




Viite