Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

MOT: Vain Suomessa - Malmi etsitään verovaroilla ja myydään halvalla

28.8.2012 12.00

Sammeli Heikkinen

Malmio etsitään verovaroilla, valtio myy esiintymän halvalla ulkomaiselle yhtiölle ja kunta rakentaa infran. Sitten kaivosyhtiö tekee tappiota, eikä rahaa Suomessa näy. Näin voi maanantaisen MOT-ohjelman perusteella tiivistää monen suomalaisen kaivoksen tarinan tähän saakka.

Suomessa toimivista 12:sta metallikaivoksesta kymmenen on ulkomaisessa omistuksessa. Suurimman osan metalliesiintymistä on löytänyt työ- ja elinkeinoministeriön alla toimiva Geologian tutkimuskeskus GTK. MOTin mukaan GTK käyttää malminetsintään vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa.

Kun GTK löytää malmion, tem yrittää myydä tiedot siitä huutokaupalla kaivosyhtiöille. Tem ei suostunut kertomaan MOT:lle kuinka paljon esiintymähuutokaupoista on saatu rahaa. Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n vuonna 2007 tekemän selvityksen mukaan vain noin puolet kaupan olleista esiintymistä oli ostettu. Näistä valtio oli saanut yhteensä alle 300 000 euroa.

Esimerkiksi Kittilän kultakaivoksen – joka on hiljattain perusteista kaivoksista harvinaisesti voitollinen – esiintymä myytiin hieman alle 190 000 eurolla. Viime vuonna kanadalaisomisteinen kaivos tuotti voittoa liki 60 miljoonaa euroa.

GTK siis etsii esiintymiä veronmaksajien laskuun. MOT:n mukaan tämä on Euroopassa täysin poikkeuksellista, eikä ilmeisesti koko maailmastakaan löydy juuri vastaavia järjestelyitä.

"Se on todella ongelmallinen tilanne jos viranomainen ja yritykset ovat tekevät samanlaista toimintaa. Malmin etsintä on todella riskibisnestä jota harjoittavat yritykset ja sitten kun sitä harjoitetaan valtion varoin se on sen riskin siirtämistä veronmaksajille", johtava tuloksellisuustarkastaja Kirsti Sälii VTV:stä sanoo MOT:ssa.

Työ- ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) puolustaa ohjelmassa GTK:n toimintaa sillä, että sen avulla Suomeen on saatu työpaikkoja ja suurinvestointeja. Valtio on maksanut kaivoksille yritystukia neljässätoista vuodessa noin 32 miljoonaa euroa.

Tem on markkinoinut kaivosteollisuutta vahvasti viime vuosina. Se on muun muassa ennustanut hyvin suuria työllisyys- ja verovaikutuksia.

Temin tilaamien ennusteiden toteutumista selvittänyt professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta pitää ministeriön odotuksia optimistisina.

"Esimerkiksi 2008 tem arvioi, että Sotkamon verotulot kasvaa 40 prosenttia kun kaivos (Talvivaara) käynnistyy ja vaikutus pidemmän seurannan pohjalta näyttää, että se on muutaman prosenttiyksikön luokkaa", Suikkanen sanoo ohjelmassa.

Yhteisöveroa Talvivaara ei ole maksanut, koska voittoa ei ole tullut. Kuitenkin esimerkiksi Sodankylän kunnassa Lapissa on investoitu reippaasti, jotta paikkakunnalle perustettavien kaivosten työntekijät jäisivät kuntaan asumaan.

Kunnanjohtaja Viljo Pesonen kertoo ohjelmassa, että kunta velkaantuu huomattavaa vauhtia lähivuosina. Työntekijöiden maksaman tuloveron lisäksi kunta toivoo myös yhteisöverotuloja. Se kuitenkin edellyttää paitsi voitollista tulosta, myös sitä, ettei ylikansallinen kaivoskonserni siirrä Suomesta saatuja voittoja toiseen toimintamaahan.

"Konsernilainoilla voidaan niitä tuloksia tasata missä tahansa konsernissa. Uskoa vain pitää ja luottaa siihen, että olisi sen verran lojaalisuutta, että ei kovin pelattaisi tämmöistä peliä. Kuitenkin me pyritään rakentamaan heille tämä infra ja palvelut niin hyväksi kuin se on vaan mahdollista."

Sodankylässä tänä kesänä avatun kanadalaisen First Quantum Mineralsin omistaman Kevitsan jättikaivoksen alkutaival näyttää kuoppaiselta. Nikkelin maailmanmarkkinahinta on alhaalla.

"Kevitsan pitoisuudet ovat pieniä, joten marginaalitkin ovat hyvin pieniä. Jos kulut kasvavat liian suuriksi, ja jos toiminta ei kannata pitkällä tähtäimellä, on mahdollista, että kaivos joudutaan sulkemaan", kaivoksen johtaja Andrew Reid sanoo MOT:ssa.

 

kaivosteollisuus 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.