Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Sirpa Karjalainen

Ongelmajätettä. Arseenipuuta käsiteltäessä on käytettävä hengitys- ja silmäsuojaimia, ja se on hävitettävä ongelmajätteenä. Sirpa Karjalainen

Ongelmajätettä. Arseenipuuta käsiteltäessä on käytettävä hengitys- ja silmäsuojaimia, ja se on hävitettävä ongelmajätteenä.

Myrkkytolpista kiistaa Natura-alueella

11.6.2008 13.08

Taina Ahtela

Tiehallinto aikoo muuttaa ainakin osin suunnitelmiaan, joiden mukaan Käsivarren erämaa-alueelle Raittijärvelle rakennettavissa pitkospuissa käytettäisiin arseenilla kyllästettyä puuta.

Vanhoja, käytöstä poistettuja puhelintolppia on ollut tarkoitus käyttää poikkipuina pitkospuiden alla.

Paikalliset asukkaat ja muun muassa Suomen luonnonsuojeluliitto ovat olleet huolissaan myrkyllä kyllästetyn puun vaikutuksista alueen luontoon ja juomaveteen. Mönkijäpitkokset kulkevat pääosin Natura-alueella, muun muassa Namakkavuoman lähteikköalueen halki.

Luonnonsuojeluliiton mukaan arseenilla käsiteltyjä vanhoja puhelinpylväitä tulee käsitellä ongelmajätteenä. Vapaana luonnossa esiintyessään arseeni on myrkky ja sen käyttö vedenottopaikkojen läheisyydessä on kielletty.

”Käytöstä poistettujen puhelintolppien käytölle on saatu ympäristöviranomaisilta lupa. Viime päivinä on kuitenkin tullut tieto, että alueella on juomavetenä käytettäviä lähteitä. Juomaveden läheisyyteen ei missään nimessä panna arseenilla kyllästettyä puuta”, sanoo Kalevi Luiro Lapin tiepiiristä.

Luiron mukaan asia selvitetään ja siitä neuvotellaan pian viranomaisten kanssa. Arseenilla kyllästettyjä tolppia ei tulla todennäköisesti käyttämään myöskään asutuksen lähellä.

Luiron mukaan rakennustyöt etenisivät nykysuunnitelmilla juomavesilähteiden ja asutuksen lähelle aikaisintaan elo-syyskuussa.

Luonnonsuojeluliitto ei tyydy ratkaisuun. Sen mielestä myrkkypuuta ei saa käyttää missään.

”Suolla arseeni on veden kanssa tekemisissä ja vesihän virtaa. Namakkavuoma on pohjavesialuetta. Se ei ole arseenitolppien paikka”, sanoo liittovaltuuston puheenjohtaja Markku Kuortti.

Liiton mukaan pitkokset pitäisi rakentaa esimerkiksi lehtikuusesta tai hiilletystä männystä.




Viite