Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Klikkaa graafi suuremmaksi.

Klikkaa graafi suuremmaksi.

Neljän suuren puolueen järjestelmä on epävakaampi kuin kolmen

23.9.2013 8.00

Sammeli Heikkinen

Perussuomalaisten nousu ja kolmen suuren järjestelmän muuttuminen neljän ison systeemiksi tönäisi puolueiden kannatuskäyrät aivan uudenlaiseen aaltoliikkeeseen. Nyt hämmentäjäpuolueen kannatus näyttää tasaantuneen ja kannatusvaihtelu on viime aikoina tapahtunut kolmen vanhan suuren, kokoomuksen, keskustan ja demareiden välillä.

Kun katsoo Ylen Taloustutkimuksella teettämien gallupien lukuja vuoden 2000 alusta lähtien, perussuomalaisten sekoittava vaikutus näkyy selvästi.

Perussuomalaisten nousu alkoi vuonna 2007, alussa tosin varsin hitaasti: parissa vuodessa puolueen kannatus kasvoi kolmen prosentin tienoilta kuuteen. Vuoden 2010 alussa perussuomalaisten takana oli alle seitsemän prosenttia kyselyihin vastanneista, vuoden lopussa 15 prosenttia.

Vaalivuonna 2011 puolueiden kannatuksen vaihtelu oli suurinta sitten vuoden 2000.

Kokoomus kipusi vuoden alkupuolelta loppua kohti melkein 4,5 prosenttiyksikköä, keskusta syöksyi kaikkien aikojen poh­jaan melkein 6,5 prosenttiyksikön laskulla ja demareiden kannatuskin heitti 3,5 prosenttiyksikköä. Perussuomalaisten kannatusvaihtelu oli yli 7,5 prosenttiyksikköä.

Viime vuosi oli rauhallisempi.

Tänä vuonna käyrät ovat taas eläneet villisti. Keskusta on nyt persumaisessa nousussa ja kokoomus ja sdp putoavat. Perussuomalaiset on jää­nyt ­viimeisessä kannatuksen uusjaossa sivustakatsojaksi. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen tulkitsee, että perussuomalaisten kannatus on tasaantunut hieman yli 19 prosenttiin.

”Se on vakiintunut normipuolueeksi ja pöhinä onkin nyt kolmen muun suuren puolueen ympärillä.”

Keskusta hyötyy nyt samasta ilmiöstä, joka siivitti perussuomalaisten huimaa gallup-kiriä ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja.

”Silloin aineistossamme näkyi, miten perussuomalaisten kannatus nousi sahalaitana: mielipi­detiedusteluja tehdessä kannatus pomppasi aina, kun edellinen tiedustelu julkaistiin. Siinä nähtiin bandwagon-ilmiö itse teossa.”
Bandwagon-ilmiöllä tarkoitetaan sitä, että monet ihmiset kannattavat mielellään menestyjiä.

Voidaanko nyt siis jäädä odottelemaan seuraavista vaaleista keskustan maanvyörymävoittoa perussuomalaisten peesaamana?

”Monet äänestäjät ovat olleet tyytymättömiä hallitukseen ja vaihtoehtoa nykymenolle toivotaan”, Rahkonen pohtii.

Äänestäjät voivat liikkua tietenkin myös keskustasta takaisin kokoomukseen, mahdollisesti myös perussuomalaisista demareiden taakse. Tosin jälkimmäistä ilmiötä ei ole toistaiseksi näkynyt.

Perussuomalaisten kannattajakunnan ja kannatuksen vakiintuminen kuitenkin viittaa siihen, että puolueen suuri romahdus ei ole lähitulevaisuudessa todennäköinen. Seuraavat vaalit ovat eurovaalit, minkä vuoksi niiden ennustamisessa ei ole kovin paljon apua kuntavaalien tuloksista. Kuntavaaleissa perussuomalaisille ennustettiin toista jytkyä, mutta toisin kävi.

”Se opetti, ettei eduskuntavaaleista voi päätellä äänestyskäyttäytymistä kuntavaaleissa, kyseessä ovat niin erilaiset vaalit”, Rahkonen sanoo.

Sitä paitsi lähestyvät vaalit yleensä panevat kannatuskäyrät liikkeeseen. Ennen vuoden 2003 eduskuntavaaleja demarit näyttivät pitkään voittajilta, mutta hävisivät keskustalle.

Vuonna 2007 sama kuvio toistui, tällä kertaa vain niin, että voittaja oli kokoomus. Ja vuoden 2011 vaaleissa äänestysprosentti taas yllättäen nousi, mikä Rahkosen mukaan selittää myös perussuomalaisten kannatuksen ennustamista reilusti alakanttiin.

”Kun vaalit ovat tulossa, ihmiset alkavat vakavasti miettiä, ketä äänestää. Se näkyy mielipide­tiedusteluissa.”

vihreät  vaalit  perussuomalaiset  sdp  keskusta  kokoomus  kannatus 


Lisää aiheesta:


Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.