Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Lasse Leipola

Työtaisteluoppaan julkistus.
Paneelissa. Keskusteluun osallistuivat vasemmalta oikealle: Kalevi Hölttä, Jaana Laitinen-Pesola, Matleena Engblom, Kyösti Suokas ja Ilpo Haaja.Lasse Leipola

Paneelissa. Keskusteluun osallistuivat vasemmalta oikealle: Kalevi Hölttä, Jaana Laitinen-Pesola, Matleena Engblom, Kyösti Suokas ja Ilpo Haaja.

Onko 2010-luvun työläisistä yleislakkoon?

6.9.2011 16.39

Lasse Leipola

Yleinen äänioikeus saavutettiin vuonna 1905 järjestetyllä suurlakolla. Olisiko ammattijärjestöjen rajat ylittävällä työväenliikkeellä mahdollisuutta ajaa yhteiskunnallista muutosta myös 2000-luvulla?

Asiaa käsiteltiin Kalevi Höltän Työtaisteluoppaan julkistamistilaisuudessa Helsingissä tänään tiistaina. Kirjassaan hän muistuttaa, että yleislakko on täysin hyväksytty työtaistelumuoto. Paneelikeskusteluun osallistuneet ay-aktiivit olivat kuitenkin kovin skeptisiä sen suhteen, olisiko tämä oikeasti mahdollista.

Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola sanoi muun muassa, että sellaisen teeman löytäminen, jossa kaikki voisivat olla mukana, on vaikeaa.

Rakennusliiton toinen varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoi, että ay-liikkeiden jäsenet haluavat erityisesti omien etujensa ajamista eikä ulkoparlamentaarista valtaa. Hänen epäili myös, ettei työväenliikehdintä ole mahdollista niin kauan kuin ay-liike on edustettuna valtionhallinnossa viitaten erityisesti demariministereihin.

”Eiväthän ihmiset voi lähteä omiaan vastaan, kun ministerien avustajissakin on näitä, jotka ovat SAK:sta ja palaavat sinne pestin päätyttyä. Historia osoittaa, onko tämä hyvää politiikkaa, mutta mistään vapaasta kansalaisliikehdinnästä ei voida puhua, kun ne, joiden pitäisi organisoida, ovat mukana valtionhallinnossa”, Suokas sanoi.

Hän antoi myös täyslaidallisen SAK:n demarikytköksille.

”En ole koskaan ollut SAK:ssa niissä pöydissä, joissa tehdään todellisia päätöksiä, kun en ole demaripiireissä. Avoimuutta tässä asiassa on kuin Neuvostoliitossa.”

Muiden keskustelijoiden varovaisista kommenteista huolimatta Helsingin telakan pääluottamusmies Ilpo Haaja uskoi, että työväenliike voi vielä yhdistäytyä.

”Kyllä se vastarinta nousee, kun muidenkin kuin tavallisten duunarien työpaikat katoavat. Nykyisin toimistotyökin voi mennä Intiaan ja johtajan työ myös.”

Eduskunnan lisärakennuksessa järjestetyssä tilaisuudessa keskusteltiin myös avainalojen lakko-oikeuden rajoittamisesta. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa voidaan katkaista lakko lailla.

”Meillä vielä kunnioitetaan lakia ja lakko-oikeutta, mutta Tehyn työtaistelussa vuonna 2007 oltiin jo menossa toiseen suuntaan, kun säädettiin laki, jolla työntekijät voitiin pakottaa töihin. Se on viime aikojen radikaalein esimerkki”, Kalevi Hölttä sanoi.

Kyösti Suokas muistutti, että tilanne on vielä Suomessa hyvä.

”Työtaisteluoikeus voi hyvin Suomessa. Tuskin missään voi tätä näin hyvin tehdä. Se tosin tarkoittaa, ettei meillä ole enää juuri mitään saavutettavaa vaan pelkästään menetettävää. Ammattiyhdistysliike onkin ollut 2000-luvulla periksiantoliike. Työnantajalla on kaikki valta ja meillä vain työtaisteluoikeus.”

ay-liike 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri