Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Poliitikoilla vahva konsensus: asuntolainoille tulee katto

15.11.2012 13.02

Anu-Elina Lehti

Suomen asuntomarkkinoille suunnitteilla oleva lainakatto todennäköisesti toteutuu.

Ministeri Antti Tanskasen johtama työryhmä esitti marraskuun alussa Finanssivalvonnalle oikeutta määrätä lainakatto. Tiukimmillaan se tarkoittaisi sitä, että lainaa saisi korkeintaan 80 prosenttia asunnon käyvästä arvosta. Ostajan omarahoitusosuus olisi 20 prosenttia asunnon hinnasta.

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajan Matti Inhan mukaan poliitikkojen keskuudessa on lainakatosta vahva konsensus.

Inha arvelee omarahoitusosuuden vaatimuksen jäävän kymmeneen prosenttiin. 200 000 euron hintaista asuntoa varten pitäisi siis olla säästöjä 20 000 euroa.

Useat pankit ja Finanssialan keskusliitto ovat vastustaneet lainakattoa. Kriitikoiden mukaan lainakatto vaikeuttaa nuorten asunnonhankintaa ja nostaa vuokria.

Asuntolainakatto on käytössä muun muassa Kanadassa, Italiassa, Norjassa ja Ruotsissa. Kanadassa lainakatto on 80 prosenttia asuntovelasta, Italiassa 80 prosenttia asunnon hinnasta.

Ruotsi otti 2010 käyttöön 85 prosentin lainakaton. Myös Norjan finanssivalvoja on suosittanut pankkeja pitäytymään 85 prosentin luototuksessa. Suomen lisäksi Irlanti harkitsee asuntolainoille lainakattoa.

Ruotsin finanssivalvonnan mukaan asuntolainakatto on toiminut hyvin. Kriitikoiden mukaan laki on kääntänyt pientalomarkkinat jyrkkään laskuun.

Inhan mukaan Ruotsin asuntomarkkinat ovat poikkeukselliset. Länsinaapurissa myönnetään jopa 70 vuoden asuntolainoja, ja monet maksavat lainoistaan pelkkiä korkoja. Asuntomarkkinoiden riskiä nostaa myös se, etteivät yksityiset ihmiset voi vuokrata asuntojaan vapaasti. Tukholman asuntomarkkinoilla jylläävät viidakon lait.

”Pidän Ruotsin asuntomarkkinoita karmeina. Siellä esimerkiksi hyvin avoimesti käytetään pimeää rahaa. Ruotsista ei kannata tuoda mitään asuntomarkkinaoppia Suomeen.”

Vaikka Inha vastustaa lainakaton määräämistä lailla, hän pitää omarahoitusta tärkeänä asiana.

”Se kuuluu hyvän lainanannon periaatteisiin. Sataprosenttinen asuntolaina on noin kuusi vuotta vanha ja varsin poikkeuksellinen ilmiö Suomessa.”

Lailla säädettävä lainakatto on Inhan mukaan liian kaavamainen. Se ei esimerkiksi huomioi lainanhakijan sijoitusasunnosta saamaa vuokratuloa.

Puheet Suomen asuntomarkkinoiden romahduksesta Inha kuittaa hölynpölynä.

”Voi toki olla, että ensiasunnon ostamisen ajankohta myöhentyy.”

 

asuminen  talous  pankit 




Viite