Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Arshe Said.
Yhdessä. Somaliliiton puheenjohtaja Arshe Said haluaa koota Pohjoismaiden somalit yhteen edistämään yhteistä kulttuuria, saada suomalaisyritykset mukaan Somalian jälleenrakennus-hankkeisiin ja moskeijat, vanhemmat ja koulut torjumaan nuorten radikalisoitumista.Iiro Törmä

Yhdessä. Somaliliiton puheenjohtaja Arshe Said haluaa koota Pohjoismaiden somalit yhteen edistämään yhteistä kulttuuria, saada suomalaisyritykset mukaan Somalian jälleenrakennus-hankkeisiin ja moskeijat, vanhemmat ja koulut torjumaan nuorten radikalisoitumista.

Suomalaisille firmoille olisi töitä Somalian jälleenrakentamisessa

16.10.2014 10.58

Kati Pietarinen

Arshe Said, olet Suomen somaliliiton puheenjohtaja. Ensi viikolla Helsingissä järjestetään Pohjoismaiden somalialaisten kattojärjestöjen seminaari ja perustetaan uusi pohjoismainen verkosto. Miksi?

Haluamme olla silta Pohjoismaiden ja Somalian välillä. Pohjoismaiden somaliyhteisössä on lähes 200 000 ihmistä. Kehittelemme teemoja tulevalle yhteistyölle. Puhumme esimerkiksi somalian kielen ja kulttuurin säilyttämisestä Pohjoismaissa sekä Somalian kehityksen tukemisesta.

Suosittelet, että Pohjoismaat tekisivät yhteistyötä Somalian valtion kanssa. Tarkoitatko Somaliaa vai Somalimaata?

Kun puhun Somaliasta, siihen kuuluu myös Somalimaa. Valtioiden suhteita pitäisi parantaa. Suomella ei ole suurlähetystöä Mogadishussa, vaan asioita hoidetaan Nairobissa, Keniassa. Britannia on avannut jo suurlähetystönsä Mogadishussa, ja myös Ruotsin suurlähettiläs on osallistunut siellä tilaisuuksiin.

Mikä on Somalian valtionhallinnon tilanne?

Hallinto on vielä heikko. Vuonna 2016 on ensimmäiset suorat demokraattiset vaalit 45 vuoteen. Niissä valitaan presidentti ja parlamentti. Tällä hetkellä perustuslain muodostus on työn alla. Me haluamme tuoda perustuslakiin pohjoismaisia arvoja: demokratiaa, tasa-arvoa ja toleranssia.

Mikä on diasporan rooli somalialaisessa politiikassa ja jälleenrakennuksessa?

Erittäin suuri. Arvioisin, että poliitikoista melkein 40 prosenttia on diasporasta. Somalian parlamentissa on kaksi edustajaa Suomesta. Moni on kiinnostunut palaamisesta, jälleenrakennushankkeissa on nyt paljon töitä osaaville ja koulutetuille ihmisille. Suomen somalien osaamista voi hyödyntää esimerkiksi terveys- ja koulutusaloilla.

Toivot suomalaisyrityksiä mukaan Somalian jälleenrakennushankkeisiin. Minkä alan yrityksiä tarkoitat?

Esimerkiksi rakennus- ja energia-alaa. Somaliassa ei ole energiainfrastruktuuria. Siellä tarvitaan voimalaitoksia ja sähköverkkoa. Osaamista tarvitaan kaikilla teknologian aloilla. Somaliassa on myös kaivosmineraaleja, jotka pitäisi tutkia ja kaupallistaa.

Mainitsit tiedotteessanne nuorten radikalisoitumisen. Miksi nostatte aiheen esille ja miten suurta osaa suomalaista somaliyhteisöä radikalisoituminen koskee?

Se on Pohjoismaiden somaliyhteisöjen kohtaama ajankohtainen haaste. Suomesta, Ruotsista ja Norjastakin on lähtenyt ihmisiä taistelemaan Isisin riveihin. Mietimme konkreettisia keinoja radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseen.

Kyse on pienestä ilmiöstä. Taistelemaan on lähtenyt yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat kavereita keskenään. He ovat tartuttaneet toisensa.

Radikalisoitumista tutkineen Ghaffar Husseinin mukaan ei ole olemassa jihadistiprofiilia, vaan se on erittäin yksilöllinen prosessi. Miten radikalisoitumista voi siis estää?

Haluamme rakentaa yhteisen keskustelufoorumin moskeijoiden, vanhempien, koulujen ja nuorten välille. Toinen tapa on korjata vääriä tulkintoja, joita islamista tehdään. Jos prosessiin otetaan mukaan imaamit ja moskeijat, he voivat vaikuttaa enemmän kuin muut.

maahanmuutto  somalia 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri