Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

freeimages.com

Puuta.
Vihreä tulevaisuus. Suomi aikoo hoitaa oman osansa päästötalkoissa muun muassa hyödyntämällä metsiään.freeimages.com

Vihreä tulevaisuus. Suomi aikoo hoitaa oman osansa päästötalkoissa muun muassa hyödyntämällä metsiään.

Suomi hakee päästövähennyksensä metsästä ja teknologiasta

16.10.2014 13.13

Sammeli Heikkinen

Komeasti nimetty Energia- ja ilmastotiekartta 2050 on melkoinen kompromissiratkaisu.

Torstaina julkistettu mietintö kertoo kuitenkin sen, että Suomi nojaa uusiutuvan energian tavoitteissaan siihen, että metsästä saadaan biomassaa, josta saatu energia tulevaisuudessakin katsotaan päästöneutraaliksi. Ja toisaalta siihen, että hiilidioksidin talteenottoteknologia kehittyy lähivuosikymmeninä kaupallisesti toimivaksi.

Mietinnön räväkkyyden puute ja tietty ympäripyöreys johtuu siitä, että tiekartta on laadittu parlamentaarisessa työryhmässä, jossa on ollut edustus kaikista eduskuntapuolueista Muutos 2011:sta lukuunottamatta.

"Tärkeintä tässä ei ole se, mitä sanotaan vaan se, kuka sanoo. Eli se, että kahdeksan puoluetta on yhtä mieltä siitä, että päästövähennyksiin on sitouduttava, energiajärjestelmä on uusittava ja kivihiilestä päästävä eroon", työryhmässä mukana ollut vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen sanoi mietinnön julkaisutilanteessa.

Mietintöön on kirjattu vain ne asiat, josta puolueet pääsivät yksimielisyyteen. Niinpä esimerkiksi ydinvoimaa tiekartta ei käsittele käytännössä lainkaan. Ydinvoiman keskeisyys Suomessa tulee kuitenkin esiin mietinnön taustamateriaalina käytetyssä, valtion tutkimuslaitosten laatiman, vielä julkaisemattoman Low Carbon Finland -hankkeen skenaarioissa.

Kuudesta vaihtoehtoisesta skenaariosta neljässä ydinvoimalla tuotetaan liki puolet Suomen sähköstä vuosisadan puolivälissä. Ainoastaan nopean muutoksen skenaariossa ydinvoiman osuus laskee selvästi, siinä Suomessa olisi vuosisadan puolivälissä käytössä enää yksi suuri ydinvoimala.

Mietinnössä on hahmoteltu skenaarioiden pohjalta erilaisia vaihtoehtoja sille, miten Suomi voi saavuttaa vähintään 80 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Skenaariosta riippuen aurinko- ja tuulivoiman merkitys vaihtelee rajusti: Esimerkiksi aurinkoenergialla arvioidaan tuotettavan parista terawattitunnista pariinkymmeneen terawattituntiin sähköä vuosisadan puolivälissä.

Kaikille skenaarioille keskeistä on kuitenkin se, että biomassaa pidetään Suomen tärkeimpänä uusiutuvana energianlähteenä. Työryhmää vetänyt elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) korosti, että uusiutuvia edistetään kustannustehokkuusjärjestyksessä. Sen vuoksi siis biomassa ja etenkin metsäbiomassa ovat etusijalla.

Koko biomassan hyödyntäminen nojaa kuitenkin siihen, että sitä pidetään päästöneutraalina energianlähteenä. Toistaiseksi kiinteät biopolttoaineet on sellaiseksi katsottukin, mutta mikään ei takaa, etteikö niille voisi tulla tulevaisuudessa jonkinlaista päästökerrointa. Miten tällaiseen tilanteeseen on varauduttu tiekartassa?

"Ei mitenkään. Jos tilanne muuttuu, laskelmat menevät uusiksi", Tynkkynen sanoi Vihreälle Langalle.

Toinen tiekartan suurista epävarmuuksista liittyy hiilidioksidin talteenottoteknologiaan eli CCS:ään. Koko mietinnön lähtökohtana oli Vapaavuoren mukaan se, ettei päästövähennyksillä haitata Suomen kilpailukykyä tai vaaranneta huoltovarmuutta. Tämän vuoksi CCS on tärkeässä asemassa.

"CCS:n kaupallistuminen on siis oleellista 80–95% päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi taloudellisesti mielekkäällä tavalla", tiekartassa sanotaan.

Toistaiseksi hiilidioksidin talteenotolle ei ole kehitetty kaupallisesti toimivaa ratkaisua. Osin talteenottoon liittyy turvekysymys, josta työryhmän oli vaikeinta päästä yksimielisyyteen. Lopulta turpeesta todetaan, että se kyllä tuo työpaikkoja mutta aiheuttaa päästöjä. Tärkein kirjaus on kuitenkin tämä:

"Kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi on turpeen etujen takia ensisijaista vähentää muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä."

Eli turve ajetaan fossiilisista polttoaineista alas viimeisenä. Koska Suomesta ei Vapaavuoren mukaan saada täysin fossiilisista polttoaineista vapaata vuoteen 2050 mennessä, perussuomalaisista ryhmässä mukana ollut perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen tulkitsi kirjauksen niin, että Suomessa poltetaan turvetta vielä 2050.

"En hetkeäkään usko, että Suomessa poltetaan enää turvetta tuossa vaiheessa. Ei muotoilu sulje pois sitä, että turpeen käyttöä ajeta alas", Oras Tynkkynen puolestaan arvioi.

Tynkkysen mielestä turvekirjaus on "vaaraton", sillä päästöoikeuksien hinnan nousu tekee turpeenpoltosta joka tapauksessa kannattamatonta.

"Kun päästöoikeuden hinta nousee 30–50 euroon, ei turvetta enää käytetä, olipa papereihin kirjoitettu mitä vain."

energia  ilmastopäästöt 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri