Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Iiro Törmä
Kahteen nuijaan? Vihreät harkitsevat puolueensa johdon rakenteen uudistamista.
Tekeekö kahden puheenjohtajan malli puolueesta liian kirjavan?
16.5.2013 11.12
Vihreiden puoluekokous saa viikon kuluttua käsiteltäväkseen tutun aloitteen. Kahden puheenjohtajan mallia esitettiin puoluekokoukselle ensimmäisen kerran jo kahdeksan vuotta sitten. Sen jälkeen malli on ollut käsiteltävänä kahdesti.
Viimeksi, keväällä 2011, malli torjuttiin äänestyksessä äänin 197–145. Vastustus on vähitellen vähentynyt, joten tällä kertaa äänestyksestä tullee vähintään tiukempi.
Kahden puheenjohtajan malli alkaa olla jo varsin yleinen Euroopan vihreissä puolueissa. Se on otettu käyttöön jo kolmessatoista maassa – muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Ruotsissa, minkä lisäksi myös Euroopan vihreiden kattojärjestöllä on kaksi puheenjohtajaa.
Jos puoluekokous kannattaa kahteen puheenjohtajaan siirtymistä myös Suomessa, tarvittavat sääntömuutokset tehtäisiin ensi vuonna ja malli voisi olla käytössä 2015, kun puolueen johtajistoa valitaan seuraavan kerran.
Kahden puheenjohtajan mallin etuina on pidetty muun muassa sukupuolten välisten tasa-arvon edistämistä. Kaksi puheenjohtajaa todennäköisesti myös edustaisi kattavammin puolueen kentän ääntä, jos tehtävään valittaisiin kaksi edes jossain määrin erilaista näkemystä edustavaa ihmistä.
Tähän liittyy myös mallin suurin riski. Puoluehallituksen arviossa todetaan, että muualla Euroopassa malli on toiminut hyvinä aikoina, mutta huonoina aikoina se voi johtaa sisäiseen hajaannukseen – kahteen puheenjohtajaan henkilöityvään linjataisteluun.
Jos toinen puheenjohtaja valittaisiin eduskunnan ulkopuolelta, kuten puoluekokoukselle tehdyssä esityksessä ehdotetaan, on vaarana, että hän jää kansanedustajapuheenjohtajan varjoon.
Nykyisessä järjestelyssä puolueen näkyvimmät hahmot ovat puolueen puheenjohtaja ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Puoluekokoukselle jätetyssä aloitteessa muistutetaan, että eduskuntaryhmän puheenjohtaja on puolueen kansanedustajien, ei jäsenistön valitsema johtaja. Tosin puoluehallitus toteaa lausunnossaan, ettei kahden puheenjohtajan malli vähentäisi eduskuntaryhmän puheenjohtajan valtaa.
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden järjestö Vinossa on ollut kaksi puheenjohtajaa vuodesta 2007 alkaen. Viime vuonna tehtävän jakoivat Hanna Hakko ja Aleksi Laine.
”Vastuun ja töiden jakaminen on hyvä juttu, koska tehtävä ei ole täysipäiväinen. Minulla oli enemmän vastuuta opiskelijapolitiikasta ja eduskuntaryhmästä, kun taas Hakolla oli puoluehallitus ja ympäristöasiat”, Laine sanoo.
Hänen mukaansa yksi kahden puheenjohtajan malliin liittyvä riski on liiankin suureksi kasvava rotaatio.
”Tämä on realisoitunut Vinossa, jossa on ollut seitsemässä vuodessa 13 puheenjohtajaa. Medianaamaksi nouseminen on silloin vaikeampaa”, Laine sanoo ja viittaa vasemmistonuorista julkisuuteen ponnistaneisiin Dan Koivulaaksoon ja Li Anderssoniin.
Vastaa kyselyyn: Tulisiko vihreiden siirtyä kahden puheenjohtajan malliin?
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
