Kasvisruoka tarvitsee hypeä

freeimages.com / Bob Smith

Tulevaisuus? Lihaa pitäisi korvata kasviksilla paitsi terveyden myös ympäristön vuoksi.

16.3.2016 16.49

Riikka Suominen

Tutkijat kertovat, miten ihmiset saadaan syömään vähemmän lihaa.

Tulevaisuudessa syömme lihaa nykyistä harvemmin ja pienempiä kerta-annoksia. Näin uskoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Hanna
Mattila.

Syytä ainakin olisi. Pelkästään terveyssyistä punaisen lihan syöminen pitäisi puolittaa. Vielä kiireemmin lihansyöntiä pitää vähentää ympäristön vuoksi. Brittiläinen politiikan tutkimuslaitos Chatham House kirjoitti marraskuussa, että poliitikkojen tulee puuttua lihan kulutukseen osana ilmastonmuutoksen vastaista taistelua.

Suomessa ilmastokeskustelussa ei juuri puhuta lihansyönnistä.

”Varsinaiset päästövähennystavoitteet koskevat tuotantoa, eivät kulutusta”, sanoo Mattila. ”Ja onhan se ihmisistä ikävää, jos joku tulee puuttumaan syömiseen.”

Mattila puuttuu. Hän on toimittanut kirjan Vähemmän lihaa, jossa yksitoista tutkijaa pohtii lihansyöntiämme. Kirja ilmestyy maaliskuun alussa.

Vastuu lihansyönnin vähentämisestä on yhteiskunnassa kaikilla. Alkutuotannossa pitää tuottaa ravitsemussuositusten mukaisia tuotteita. Kasvisten, juuresten, öljykasvien ja kotimaisen kasviproteiinin tuotantoa pitää lisätä.

Valtion on ohjattava lounasseteleillä työssä käyvien syömistä ja urheiluseurojen mietittävä, pitääkö tapahtumissa olla tarjolla aina vain makkaraa.

Tärkeitä ovat julkiset hankinnat: koulujen, laitosten ja päiväkotien ruoka. Erillisistä kasvisruokapäivistä Mattila ei kuitenkaan innostu.

”Tarvitseeko välttämättä erikseen korostaa kasvisruokapäivää? Useimmat kuitenkin valitsevat lounaan ulkonäön ja tuoksun perusteilla.”

Nykyään oletus on, että syöt lihaa ja pitää erikseen ilmoittaa, jos et syö. Tulevaisuudessa oletusarvona on kasvisruoka ja lihansyönnistä pitää ilmoittaa.

Kasvissyöjiä on noin neljä prosenttia suomalaisista. Siksi ruokavalion kestävyyden ratkaisevat sekasyöjät. Heidät pitää innostaa kasvisten ja kasviproteiinien pariin.

”Kasvisruoka tarvitsee hypeä. Hyönteisliike on onnistunut tekemään hyönteisistä ilmiön, niin että tapahtumissa ihmiset jonottavat sirkkoja. Vähän samaa on ollut avokadopastassa ja nyt nyhtökaurassa”, Mattila sanoo.

Hänen mukaansa teollisuuden elintarvikekehityksessä on valtavat mahdollisuudet kasvisruualle.

Neljä myyttiä lihansyönnin vähentämisestä

1. Lihansyönti on kohta yhtä paheksuttua kuin tupakointi. Tupakoinnin marginalisointiin kului 60 vuotta ja valistus vaati runsaasti vetoapua lainsäädännöstä. Kovin nopeita muutoksia ei siis ole odotettavissa.
2. Lihan vähentäminen pienentää päästöjä. Liharuoka korvataan Suomessa yleensä maitotuotteella, jolloin teon ympäristövaikutus on pieni. Suomen naudanlihasta yli 80 prosenttia tulee lypsylehmistä. Jos eläinten määrää halutaan vähentää, pitää myös maidon kulutusta vähentää.
3. Lihavero tekee meistä kasvissyöjiä. Lihaverosta on ristiriitaisia näkemyksiä. Veron pitäisi olla kohtuullisen korkea, että se vaikuttaisi lihan kulutukseen.
4. Valistus tekee meistä kasvissyöjiä. Kampanjat eivät tepsi, koska ihmiset eivät halua muuttaa ruokailutottumuksiaan. Tehokkaista kulutuksen ohjauskeinoista ei ole kunnon tutkimusta. Paremmin kasvisruokaa edistävät muoti-ilmiöt.