Finnwatch kysyi suurilta yrityksiltä, millaisia päästöjä niiden maahantuomien tuotteiden tuotannossa syntyy. Vastaukset jäivät laihoiksi.

”En ole enää varma, onko järkeä pitää yllä toivoa, että lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 asteeseen.”

”Usein ympäristöasiat ja tasa-arvo kulkevat rinta rinnan”, sanoo Vihreiden naisten puheenjohtaja Emma Kari.

Useat suomalaiset vihreät poliitikot ovat vaatineet, että EU:n on ryhdyttävä painostamaan Brasilian johtoa Amazonin metsäpalojen vuoksi.

”Perussuomalaiset onnistui vaalien alla saamaan mediassa läpi tarinan, jossa puolue oli 'ilmastopaniikin' ainoa vastavoima. Asetelma oli kuin populismin käsikirjasta”, kirjoittaa tutkija Johanna Vuorelma.

Hallitusneuvottelujen ilmasto- ja monimuotoisuusryhmän jäsenistä suuri osa lienee valmiita reippaisiin ilmastotoimiin. Vastapainona keskustan ja RKP:n ilmastonihkeällä siivellä on jalansijansa ryhmässä.

Hallitustunnustelija Antti Rinne ei ole tyytyväinen puolueilta saamiinsa vastauksiin ilmaston, EU-politiikan ja talouden osalta. Puolueet puolestaan ovat ihmetelleet löperöjä talouskysymyksiä.

EU:n pitäisi nopeasti leikata päästöjä. Samaan aikaan laitaoikeisto heittää yhä enemmän kapuloita ilmastopolitiikan rattaisiin.

Vihreitä ja vasemmistoliittoa lukuunottamatta puolueilla on vaikeuksia luvata tiettyjä päästövähennysprosentteja tai määrävuosia.

”Ilmastojarruttajat väittävät tunteiden haittaavan tehokasta ilmastopolitiikkaa. Oikeasti ihminen kykenee sekä ajattelemaan että tuntemaan vahvasti.”

”Tässä ollaan miedosti kansalaistottelemattomia. Rikotaan pikkuisen rajoja, jotta näytetään, että ollaan tosissaan.”

Lakkoilijoiden ajatus on, että koulussa istuminen ei kannata, mikäli aikuiset tuhoavat heidän tulevaisuuttaan kieltäytymällä vahvan ilmastopolitiikan toteuttamisesta.

Jos 15-vuotias ilmastolakkoilija Atte Ahokas saisi äänestää, hän valitsisi ehdokkaan, joka lupaisi radikaalimpia päästövähennyksiä lyhyimmässä ajassa. Nyt Ahokas luottaa lakkoiluun ja sosiaaliseen mediaan.

Intensivt stöd för stark klimatpolitik saknas i Svenskfinland ännu.

Ilmastonmuutoksen torjunnan ja torjunnan seurauksien mullistavuus tunnustetaan lähinnä vihreissä ja vasemmistoliitossa.

Vihreät eivät päässeet sopuun esimerkiksi koulutusleikkauksien paikkauksesta ja ympäristölle haitallisten tukien karsimisesta muiden nuorisojärjestöjen kanssa.

Ilmastopaperista huolimatta vaaleihin jää keskusteltavaa. Puolueiden yhteyslinjaus ei mene yksityiskohtiin kuten metsänhakkuumääriin tai fossiilisten tukiin.

”Suomen ilmastopolitiikka muuttuu kunnianhimoisemmaksi, vasta kun kansalaiset alkavat riittävissä määrin sitä vaatimaan.”

Helsingin täytyy pian päättää, millä kaupunkilaisten kodit lämpiävät tulevaisuudessa. Kivihiilen suora korvaaminen puulla ei ole mielekästä, osoittaa tuore selvitys.

”Olemmeko todella häviämässä taistelun ilmastonmuutosta vastaan?”

”EU:n pitäisi vähentää päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen on rajoitettavissa 1,5 asteeseen.”

EU haluaa estää sen, että hiilinielujen pieneneminen mitätöi päästövähennykset. Samaan aikaan Suomessa on käymässä juuri niin. Epäsuhdalla voi olla kalliit seuraukset.

Vihreät vaatii hallitusta tekemään ensi vuoden budjetista ilmastovetoisen. Onko vihreiden oma ehdotus riittävä ilmastonmuutoksen kannalta? Kysyimme asiantuntijalta.

”Hollannin pitäisi keskittyä vähentämään päästöjään eikä vastustamaan oikeuden ratkaisua, joka on herättänyt paljon toivoa ja inspiraatiota maailmalla.”

”Tiedämme minkälaista tuhoa ilmastonmuutos tulee kylvämään. Tiedämme yhtä hyvin, miten se voidaan torjua. Tarvittava teknologiakin on tiedossa. Ainoa mikä puuttuu, on poliittinen tahto.”

”Ennen kaikkea haluan saada meidän teemat tavoittamaan yhä useamman suomalaisen. Se tuleeko ilmastovaalit, riippuu vihreistä.”

Vihreä Lanka tenttasi SDP:n puheenjohtajalta Antti Rinteeltä vastauksia Suomen pakolaiskiintiöön, ilmastopolitiikkaan ja koulutusleikkauksiin.

”Ne, joilla olisi valta vaikuttaa, antavat ymmärtää, että yksilön pitää itse hoitaa asia esimerkiksi jättämällä lennot väliin.”

”Meidän pitää syödä enemmän kasvisruokaa ja miettiä kulutustottumuksiamme. Lentotottumuksia pitää muuttaa.”

”Verot ovat keskeinen ja kustannustehokas instrumentti päästöjen ohjaamiseen”, sanoo ilmastopaneelin ekonomisti Marita Laukkanen.

”Miksi päästöjään yli kymmenen prosenttia vuodessa kasvattavan jäsenmaan pitäisi saada pennin latia eurooppalaisilta veronmaksajilta.”

”Meidän pitää vaatia lista konkreettista toimista, joilla kohtalonkysymykseen viipymättä puututaan.”

Saksan Bonnissa käydyt ilmastoneuvottelut saavuttivat tavoitteensa, mutta ensi vuodesta tulee vaikea, sillä viimeistään Puolan ilmastokokouksessa maat joutuvat kohtaaman toimiensa riittämättömyyden.

Hallituksen metsäpolitiikka huolestuttaa ulkomailla. Ympäristöjärjestöt Euroopasta ja Pohjois-Amerikasvat vetoavat ympäristöministeri Tiilikaiseen ja maa- ja metsätalousministeri Leppään.

Energiaunionista vastaava komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič uskoo, että Suomen ja EU:n välejä hiertävästä hiilinielukysymyksestä saadaan sopu perjantaina järjestettävässä ympäristöministerien kokouksessa.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ei näe tarvetta metsänomistajien hiilinielujen tukemiselle. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jussi Uusivuori esittivät tällaista korvausta keskiviikona.

Komission tuki biopolttoaineille on hyvä uutinen Suomen nykypolitiikan kannalta, mutta jättää avoimeksi isoja kysymyksiä luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta.

Suomalaiset ovat hyvin tietoisia ilmastonmuutoksesta ja haluavat ripeitä toimia sen torjumiseksi. Noin neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että ilmastonmuutos näkyy jo eri puolilla maailmaa ja että kyseessä on yksi suurimmista globaaleista uhista.

Helsinki ja 25 muuta eurooppalaista kaupunkia allekirjoittivat viime viikolla julkilausuman, jonka mukaan kaupungit lisäävät yhteistyötä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Julkilausuman mukaan ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka ratkaisut ovat ensisijaisesti paikallisia.

<p style="margin-bottom: 0cm;">Nollapäästöjen edelläkävijyys hyödyttäisi Suomea kansainvälisessä cleantech-kisassa, sanoo Suomen ilmastopaneeli.</p>

<p>"Päästetyn hiilitonnin hinta on aivan liian alhainen ja tavoite vuodelle 2030 aivan liian löysä. Ne eivät ohjaa hakemaan uusia ratkaisuja."</p>

<p>Parlamentti hyväksyi keskiviikkona komission esitystä tiukemman kannan vuoden 2030 ilmastotavoitteisiin. Molemmissa esityksissä tavoitellaan 40 prosentin päästövähennyksiä, mutta parlamentti haluaa myös jäsenmaita sitovat tavoitteet uusiutuvalle energialle ja energiatehokkuuden parantamiselle.</p>

<p>Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi viilatun esityksen backloadingista keskiviikkona alkuillasta.</p>

”Meidän mielestä 2010-luvulla ei kannata tehdä näin suuria linjauksia suljetuissa kabineteissa vaan pitäisi käydä avointa julkista keskustelua”, varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen sanoo.

<p>Ympäristöministeri Ville Niinistö pitää keskustan hyökkäystä Durbanin hiilinieluratkaisua kohtaan hurskasteluna. Niinistön mukaan EU hyväksyi Suomen tavoitteen, ja nyt selvitellään, miten neuvottelutulos kompensoidaan Suomelle.</p>

<p>Suomen kansallinen ilmastopaneeli on valittu. Ympäristöministeriö on nimesi paneeliin kolmetoista eri alojen huippunimeä, suurin osa paikoista meni korkeakouluille.</p>

<p>Neuvottelut kansainvälisestä ilmastosopimuksesta jatkuvat Saksan Bonnissa. Seuraava ilmastokokous järjestetään marras-joulukuussa Etelä-Afrikan Durbanissa.</p>

<p><span class="aloituslihavointi"></span>Investointi- ja bisnesnäkökulma jää pimentoon, kun Suomessa keskustellaan ilmastotavoitteista ja päästöjen vähentämiseen liittyvän liiketoiminnan kehittämisestä. Suomalaisessa ajattelussa huomio kiinnittyy liikaa päästövähennystavoitteiden aiheuttamiin lyhyen aikavälin kustannuksiin, arvioi professori Markku Wilenius.</p>