Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Armeijan ilmastotaistelu on mainio asia

29.4.2018

Riikka Suominen

Käyttäjän Riikka Suominen kuva

Suomen armeija ei perinteisesti ole ajatellut ilmastonmuutoksen koskettavan sitä. Nyt kanta on muuttunut. Puolustusvoimien herännyt kiinnostus ilmastoon on erinomainen asia.

Yhdysvalloissa armeija on jo vuosia pohtinut ilmastonmuutosta. Yksi syy siihen on, että amerikkalaiset sotilaat toimivat ympäri maailmaa. Alkuvuonna uutisoidun tutkimuksen mukaan puolet Yhdysvaltain armeijan tukikohdista on uhattuna ilmastonmuutoksen vaikutuksen, esimerkiksi nouseva vedenpinnan, vuoksi.

Suomessa puolustusvoimat ei ole juuri ottanut kantaa ilmastonmuutokseen. Armeijan tehtävänä on pidetty torjua sotilaallisia riskejä ja puolustaa Suomen rajoja. Tämän ei ole nähty liittyvän ilmastoon.

Vihreän Langan puolustusvoimissa toimivalta lähteeltä saaman tiedon mukaan salaisessa tilannekuvassa, joka arvioi Suomen riskejä tulevaisuudessa, ei mainita ilmastonmuutosta.


Osallistuin toissa vuonna viralliselle maanpuolustuskurssille. Melkein neljä viikkoa kestävän kurssin tarkoitus on saada päättäjät kartalle Suomen turvallisuustilanteesta.

Turvallisuusuhat, joista meille tuolloin kerrottiin, olivat hyvin perinteisiä ja liittyivät tiiviisti itänaapuriin. Myös “hallitsematon maahanmuutto” huoletti useita asiantuntijoita.

He eivät taustoittaneet, mistä tulijoiden runsas lukumäärä johtui. Pakolaiset ikään kuin putkahtivat Suomen rajalle vaikeuttamaan suomalaisten viranomaisten arkea.

Kehitysapua ei koko turvallisuuskuviossa mainittu lainkaan. Se on outoa, koska esimerkiksi Punaisen ristin asiantuntijat ovat sanoneet, että Syyrian sisällissotaa olisi voinut ehkäistä, jos maa olisi saanut apua kastelulaitteisiin keskellä pahaa kuivuutta.

Ilmastonmuutos oli turvallisuuspolitiikan marginaalissa. Se oli jotain joka tapahtuu joillekin muille jossakin muualla ja kaukana tulevaisuudessa.


Siksi ilahduin, kun puolustusvoimat tänä keväänä kutsui ilmastonmuutosta käsittelevälle kurssille. Kolmepäiväiselle kurssille osallistui 55 poliitikkoa, virkahenkilöä, tutkijaa ja yritysjohtajaa.

Ohjelman toteuttamisessa olivat auttaneet Suomen ympäristökeskus, Sitra ja Ilmatieteen laitos. Puhujat olivat pääosin ilmastoasiantuntijoita.

He löivät pöytään karut faktat: ilmastonmuutoksen vuosi makea vesi ja viljelysmaa ovat loppumassa, eläinlajit kuolemassa sukupuuttoon, isoja alueita aavikoitumassa, maailmanlaajuinen vakava finanssikriisi uhkaamassa. Maailman pankin mukaan yli 14o miljoonaa ihmistä on lähdössä liikkeelle.

Nämä ympäristöongelmat ovat myös turvallisuusongelmia. Lämpenevässä maailmassa uhat eivät noudata valtakuntien rajoja.


Kurssin osallistujista kukaan ei kyseenalaistanut ilmastouhan suuruutta. Poissa oli suomalaisen keskustelun tavallinen virsi siitä, että Suomella on ilmastonmuutoksessa maailmassa hyvä asema ja mahdollisuus hyötyä esimerkiksi sulavasta Jäämerestä, kun kuljetukset saadaan Koilisväylälle.

Minusta oli ihanaa, kun voin vain kuunnella eikä tarvinnut protestoida. Usein seminaareissa ryhdyn ilmastopoliisiksi. Muistuttamaan siitä, että ilmastonmuutos on oikeasti suurin uhka ja siihen pitäisi keskittyä.

Nyt muistutuksiani ei tarvittu. Kaikki jakoivat huolen. Vasemmistoliittolainen osallistuja nauroi samaa: ”Kerrankin ei ole mitään kritisoitavaa. Kaikki esitykset ovat kuin suoraan vasemmiston ohjelmasta.”

Tauoilla mietimme, miten poliitikot saisivat vaadittavan muutoksen toteutettua? Onko peli jo menetetty? Joko kaikki paukut pitäisi panna sopeutumiseen? Välipalaa syödessä muistutimme toisiamme siitä, että banaanit ja kahvi ovat tulevaisuudessa ylellisyystuotteita.


Puolustusvoimien ilmastokiinnostukseen voi suhtautua epäillen. Voi kritisoida sitä, että taas uudet politiikan alueet – ilmasto ja ympäristö – viedään turvallisuuskysymyksiksi, ja unohdetaan, että luonnolla ja ihmisten hyvinvoinnilla on itseisarvo.

Turvallistamiseksi kutsutaan sitä, kun politiikan alue otetaan turvallisuusviranomaisten hoteisiin. Silloin päätökset lipuvat helposti vaaleilla valittujen poliitikkojen ulottumattomiin. Turvallisuuskysymyksiin liittyy usein myös salailua.

Voi pelätä, että ilmastoturvallisuuden myötä puolustusvoimat kasvattaa entisestään rooliaan yhteiskunnassa.

Puolustusvoimista puolestaan mutistaan, että eikö ole mitään rajaa sillä, mitkä ongelmat sysätään heidän ratkaistavikseen. Nyt jo armeijalle on sälytetty nuorten miesten rapistuva kunto ja kybervaikuttamisyritykset. Niiden lisäksikö pitäisi ratkaista myös ilmastonmuutos?


Kun kolmipäiväinen kurssi on loppumassa, muistuttaa yksi osallistuja, että ilmastonmuutos pitää muistaa kun palaamme arkiseen aherrukseen.

Tätä totisesti toivon! Samaan aikaan olen epäileväinen. Sitra on vetänyt Kestävän talouden johtamiskursseja jo vuosia. Niillä sadat suomalaiset päättäjät ovat kuulleet suunnilleen samat madonluvut ehtyvistä luonnonvaroista ja ilmastonmuutoksen riskeistä Suomelle. Elämäntapamme jatkuu silti ennallaan.

Niin oudolta kun se kolmen päivän ilmastokriisin pohtimisen jälkeen tuntuukin, on täysin mahdollista palata takaisin sorvin ääreen, varata seuraava lomalento ja jatkaa elämää kuin ennenkin.

Tämän vuoksi olen toiveikas puolustusvoimien ilmastokiinnostuksen vuoksi.

 

Puolustusvoimat on valtavan tärkeä osa suomalaisesta yhteiskuntaa. Itsenäisyyspäivänä sotakaluston paraati lähetetään suorana televisiosta ja maanpuolustuskurssin avajaisissa pidetyt puheet uutisoidaan. Puolustusvoimien kaipaamat, kymmeniä miljardeja maksavat hävittäjät, aiotaan hankkia talouskurista huolimatta. Tällä hallituskaudella on leikattu lähes kaikesta muusta muttei puolustusmenoista.

Nyt kun ilmasto on julkilausuttu osa turvallisuutta, mahdollistaa se ilmastoon investoinnin aivan uudella tavalla. Kun kyse on puolustusmenoista, vaatimusta takaisinmaksusta ei ole. Ei kukaan toivo, että Hornetit maksavat itsensä takaisin. Toivomme, että niiden hankinta on turha varotoimi. Samalla tavalla ilmastoinvestoinnit voisivat olla vakuutus turvallisemman tulevaisuuden puolesta.

Miksei mahdollista olisi myös pakkotyö ilmaston puolesta? Voimmehan nytkin turvallisuuden vuoksi ottaa nuoret miehet vuodeksi asepalvelukseen.

Lämpenevässä maailmassa ei enää ole järkevää keskittyä opettamaan miesikäluokkia tappamaan. Palveluksen tavoitteena pitäisi olla turvallisemman yhteiskunnan luominen ilmastonmuutokseen sopeutumalla.

Pasifistina olen iloinen, että puolustusvoimat on liittynyt meidän ilmastosta huolestuneiden rintamaan.

ilmastoturvallisuus  puolustuspolitiikka  puolustusmenot  puolustusvoimat  turvallisuuspolitiikka  turvallistaminen 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.