Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Suomessa feministi on saatanasta seuraava

Vähän vinossa.
VIHREIDEN nuorten ja opiskelijoiden järjestö bloggaa Vihreän Langan sivuilla joka toinen viikko.

VIHREIDEN nuorten ja opiskelijoiden järjestö bloggaa Vihreän Langan sivuilla joka toinen viikko.

24.9.2014

Milja Henttonen

Viikko sitten maanantaina Ruotsissa herättiin jytkyn jälkeiseen aamuun. Tunnelma oli täynnä epäuskoa ja ristiriitaisia tunteita: toisaalta tulos oli monella tapaa pettymys, toisaalta Vihreillä alkava hallitustaival loi uskoa siihen, että maailmaa voidaan muuttaa paremmaksi.

Samaan aikaan Suomessa Vihreät ilmoitti siirtyvänsä oppositioon muun hallituksen ydinvoimafantasioinnin takia. Monella tapaa ristiriitaisten tunteiden sävyttämä hallitusyhteistyö oli tullut tiensä päähän lahden toisella puolen.

Olimme vaaliviikonloppuna auttamassa Ruotsin vihreitä kampanjoinnissa. Kampanjoinnin tavat olivat hyvin samankaltaisia: toreilla seistiin flaikuttamassa, lavoilla pidettiin palopuheita ja nuoret jakoivat kortsuja. Teemat olivat yllätyksettömän samoja kuin mistä Suomen Vihreät puhuu: koulutus, ilmastonmuutoksen torjunta, uusiutuva energia, eriarvoistumisen pysäyttäminen. Jälleen oli helppo huomata, miten vihreä aate yhdistää ihmisiä yli rajojen.

Kaksi jokaisessa puheessa toistunutta sanaa kuitenkin pysäyttivät: feminismi ja rasismi. Ne pysäyttivät siksi, että asioista todella puhuttiin niiden oikeilla nimillä, pää pystyssä: ei piilouduttu kiertoilmaisujen taakse tai vaiettu aiheita kuoliaaksi. Molemmat sanat ovat suomalaisessa poliittisessa debatissa pannassa.

Me feministit täällä Suomessa tunnumme olevan monille saatanasta seuraavia, vaikka tasa-arvoa toki mielellään ajetaan. Julistipa joku sankari sosiaalisessa mediassa Ruotsin vaalien jälkimainingeissa feminismin olevan ääriliike. Jopa vihreiden kestoaihe on se, olemmeko feministinen vai tasa-arvoa kannattava puolue.

Feminismin lisäksi Ruotsin Vihreiden selkeä viesti oli: “Me olemme rasismia ja fasismia vastaan nyt ja aina.”

Suomessa vuorostaan kompastellaan maahanmuuttokriittisyyden mitäänsanomattoman termin edessä, samalla hiljaisesti hyväksyen se, että rasismista ei voida puhua. Vaikka jo pelkästään viime viikkojen lastenvaunugate on todistanut, että rasismi elää ja voi hyvin suomalaisen yhteiskunnan rakenteissa ja ihmisten mielissä. Rasismilla ei ole mitään tekemistä kriittisyyden kanssa. Kriittisyys on osa hyvää poliittista kulttuuria. Rasismi on avoimen, demokraattisen ja yhdenvertaisen yhteiskunnan suurin syöpä.

Oppositio on siitä hauska paikka, että siellä ei tarvitse tehdä kompromisseja kenenkään – kaikkein vähiten itsensä ja omien arvojensa – kanssa. Ehkä nyt kun Vihreät on oppositiossa, voimme ottaa hieman oppia tovereilta lännestä ja jälleen kaikkien näiden vuosien jälkeen avoimesti myöntää olevamme feministejä, aina ja kaikkialla rasismia vastaan. Juuri näillä sanoilla ja kirjaimellisesti.





Viite