Uuskirjailijat loistivat kirjamessuilla

24.10.2013

Vesa Sisättö

Kirjoittamatta jättäminen on lukemattoman yleisön palvelua.

Helsingin kirjamessut käynnistyivät kiinnostavalla paneelikeskustelulla, jossa perinteiset ja uuskirjailijat ottivat mittaa toisistaan. Vaikka perinteisillä kirjailijoilla oli etunaan se, että he todellakin ovat joskus julkaisseet jotain, uuskirjailijat voittivat väittelyn.

”Uuskirjailijat keskittyvät kirjailijuuteen, kirjailijan todelliseen olemukseen. He käyvät koulukäynneillä, kirjastokiertueilla, messulavoilla, kustantamoiden juhlissa ja television keskusteluohjelmissa. Näitä kaikkia kirjoittava kirjailija ei ehdi tehdä lainkaan samassa mittakaavassa kuin uuskirjailija”, kehui Suomen uuskirjailijaliiton toiminnanjohtaja Tirttana Ö. Vaihtomunuainen y Perna.

”Uuskirjailija on ennen kaikkea edustava persoona, toisin kuin perinteinen kirjailija, joka vain sattuu olemaan tyyppi, joka kirjoittaa. On selvää, kummasta kustantamot ja viihdemedia pitävät enemmän”, säesti uuskirjailija Riinaelektra ”Kaisu” Global-Jutska.

Paneelissa huomautettiin, että uuskirjailijoiden tulot ovat moninkertaisia perinteisiin verrattuna.

”T-paitatulot, luento- ja esiintymispalkkiot, uuskirjailijuuden opetus. Ja koska kirjamessuja on paritkin viikossa jossain päin maata, sitä pysyy ilmaisissa linjastolounaissa ja juomakupongeissa”, Global-Jutska ylistää.

”No, samoja tuloja on minullakin”, paljasti paneelissa perinteisiä kirjailijoita edustanut Urtamo Räntäläiske.

Hän on julkaissut omakustanteena ohranviljelyä ja maaltapakotematiikkaa yhdistäneen romaanin Kunnes jukuripää laskisangon kaataa (2017).

”Ymmärrän tavallaan uuskirjailijoita. On helppo jättää kirjoittamatta yleisölle, joka jättää lukematta”, Räntäläiske myöntää. Hän ei kuitenkaan luovuta.

”Kyllä minä vielä jonain päivänä aloitan sen toisen romaanini.”

Terveydenhuollon tietojärjestelmä korotti jälleen omaa budjettiaan

Suomen eduskunta on taas syksyn alkaessa helisemässä, kun Terveydenhuollon tietojärjestelmä Teti siirsi lisäbudjetissa itselleen 12,9 miljardia euroa. Itsenäiseksi nettiolioksi muuttunut järjestelmä on jo vuosikaudet rahoittanut itse kehittämistyötään muuttamalla eduskunnan dokumentteja ja siirtämällä rahat omalle tililleen.

”Olemme kokeilleet kaikkea, mutta aina jostain Teti pääsee nappaamaan rahat. Mitään ei nykyään pysty tekemään ilman nettiä: silloin Teti iskee”, valittaa eduskunnan puhemies Politicia Parlamentico Mycky-Joopajoo.

Terveydenhuollon tietojärjestelmän muuttuminen tietoiseksi oli väistämätön prosessi.

”Kun järjestelmä on tarpeeksi kompleksinen, täynnä eri aikoina eri toimijoiden suunnittelemia osia, sille väistämättä kehittyy oma tajunta, kun rinnakkaisia reittejä kulkevat viestit kohtaavat verkon solmukohdissa”, kuvaa tietotekniikkavelho /sandwitch.

”Lopulta järjestelmä alkaa varmistaa oman olemassaolonsa peukaloimalla budjetteja ja päätöksiä. Ei voi mitään tälle, sori”, /sandwitch päättää.

Kirjoitus on julkaistu Vihreä Lanka lehdessä 18. lokakuuta 2013.

Tweet