Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

CDC

Taimien istutusta
Taimesta puutavaraksi. Finnfundin tukema Miro Forestry metsittää Ghanassa ja Sierra Leonessa ja tuottaa puutavaraa muun muassa rakennusteollisuudelle. CDC

Taimesta puutavaraksi. Finnfundin tukema Miro Forestry metsittää Ghanassa ja Sierra Leonessa ja tuottaa puutavaraa muun muassa rakennusteollisuudelle.

 

Afrikan metsittäminen ei säästä Suomea päästövähennyksiltä: ”On tehtävä kaikki mahdollinen”

6.3.2019 16.25

Lasse Leipola

Puiden istuttaminen Afrikassa ei ole vaihtoehto muualla tehtäville päästövähennyksille. Tästä oltiin melko yksimielisiä tiistaina Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.

”Meidän pitää tehdä kaikki mahdollinen päästöjen vähentämiseksi, mikään muu ei riitä. Ja sen lisäksi kasvatettava nieluja”, ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski sanoi.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä ja St1-yhtiön toimitusjohtaja Mika Anttonen ovat nostaneet esiin Afrikan metsittämisen keinona hankkia Suomelle kokoaan suurempi vaikutus kansainvälisissä ilmastotalkoissa.


Nykyisellään Afrikan metsät eivät ole nielu vaan päästöjen lähde. Globaalisti metsäkadon osuus ilmastoa lämmittävistä päästöistä on kymmeneksen luokkaa.

”Jos Afrikan metsiä ei voida käyttää ilmastonmuutoksen hillintää tukevalla tavalla, Pariisin sopimuksen tavoitteita ei saavuteta”, Liski sanoi.

Afrikassa metsäkadon taustalla vaikuttaa muun muassa tarve kaataa metsää polttopuiksi sekä tehoton, runsaasti viljelyalaa tarvitseva maatalous.

Trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta muistutti tiistain tilaisuudessa, että Afrikan metsittäminen pitää nähdä pelkän hiilensidonnan lisäksi myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta.

Kannisen mukaan Afrikalla on suuria ongelmia kasvavan väestön ruokinnassa, kun ilmastonmuutos aiheuttaa haasteita ruokatuotannolle.

”Maataloutta on tehostettava niin, että ruoka riittää kaikille ja ettei metsäkatoa tarvitse pahentaa.”


Suomi on jo aktiivinen Afrikan metsähankkeissa. Valtion kehitysrahoitusyhtiö Finnfund on sijoittanut Afrikan metsähankkeisiin noin 80 miljoonaa euroa.

Finnfundin tekee kannattaviksi arvioimiaan sijoituksia, joilla on paitsi ilmasto- myös kehitysvaikutuksia. Metsähankkeiden kohdalla tämä tarkoittaa esimerkiksi uusien työpaikkojen luomista Afrikan maaseudulle.

Finnfundin selvitykset ovat osoittaneet metsäsijoitusten olevan usein jopa uusiutuvan energian hankkeita kustannustehokkaampi tapa hillitä ilmastonmuutosta.

Esimerkiksi vuonna 2016 uusiutuvan energian hankkeet ovat vähentäneet päästöjä noin 910 tonnilla miljoonaa sijoitettua euroa kohden. Metsähankkeet ovat lisänneet hiilensidontaa jopa 8 460 tonnilla miljoonaa euroa kohden.

Finnfundin metsäsijoitukset kasvattavat Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta, mutta saavutetulla hiilensidonnalla ei voi kompensoida Suomen omia päästöjä.

Sekä Finnfund että pääministeri Sipilä ovat esittäneet, että EU:n uudesta 60 miljardin euron Afrikkaan kohdistuvasta sijoitusohjelmasta osa käytettäisiin Afrikan metsittämiseen. Päätökset tehtänee Suomen puheenjohtajuuskaudella ensi syksynä.


Yksi Finnfundin tukemista
hankkeista on Ghanassa ja Sierra Leonessa toimiva Miro Forestry.

Yhtiö hankkii maa-alueita, jotka eivät ole muussa käytössä ja metsittää ne puuplantaaseiksi. Niillä tuotetaan FSC-sertifioitua puuta rakennusmateriaaliksi tai esimerkiksi sähkötolpiksi. Lisäksi se ostaa kestävää puuta pienviljelijöiltä ja suojelee luonnonmetsiä.

”Pystymme kilpailemaan laittomien hakkuiden kanssa, koska metsäkadon vuoksi laittomia hakkuita tehdään kaukana käyttökohteista. Puun kysyntä on suurta ja kasvaa. Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan viedään puuta muualta, vaikka kasvuolosuhteet ovat siellä huippuluokkaa”, toimitusjohtaja Andrew Collins sanoo.

Hakkutähteistä valmistetaan puuhiiltä. Toisin kuin paikallisille markkinoille jäävä puutavara, hiiltä viedään esimerkiksi Eurooppaan.

”Isot eurooppalaiset ketjut ovat vähitellen havahtuneet siihen, että esimerkiksi grillauksessa käytettävät puuhiilet ovat epäeettisesti tuotettuja. Niiden tuotantoon liittyy muun muassa luonnonmetsien tuhoa ja lapsityövoimaa.”

Vuonna 2010 perustettu Miro Forestry työllistää Länsi-Afrikassa yli tuhat henkeä. Finnfund on sijoittanut yhtiöön lähes kymmenen miljoonaa euroa, minkä lisäksi se on rahoittanut yhtiötä lainalla.

Rahoituspäällikkö ja metsänhoitaja Ilkka Norjamäki sanoo, että Finnfund on sitoutunut tukemaan yhtiön kehitystä.

”Sijoitusaika yhtiöön on vähintään kymmenen vuotta. Uskomme toiminnan taloudelliseen kestävyyteen. Siihen, että toiminta on kannattavaa ja tuottaa lopulta myös tuottoa.”

Afrikka  metsäkato 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.