Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Etiopiasta mallia hallitusohjelmaan

10.5.2019

Lasse Leipola

Käyttäjän Lasse Leipola kuva
Lasse Leipola on Vihreän Langan toimittaja.

Sosiaalisessa mediassa levisi loppuviikosta humoristinen ehdotus, jonka mukaan Antti Rinteen (sd.) kokoamaa hallitusneuvotteluviisikkoa voisi kutsua Etiopia-koalitioksi.

Etiopian lipussa on vasemmistopuolueille sopivaa punaista, vihreiden ja keskustan käyttämää vihreää sekä RKP:n keltaista. Keskellä on viiden puolueen yhteistyöhön sopiva viisisakarainen tähti.

Mutta Etiopia sopisi Rinteen hallituksen teemaksi muutenkin kuin pelkästään lipun perusteella.


Etiopia tuottaa lähes kaiken sähkönsä uusiutuvalla energialla, käytännössä vesivoimalla. Ilmaston kannalta pulmallisempaa on runsas metsien käyttö, mutta ruuanvalmistus on astetta parempi tekosyy tälle kuin suomalainen sellunkeitto.

Sekä Suomi että Etiopia ovat asettaneet itselleen hiilineutraaliustavoitteet. Etiopia on tosin – ainakin toistaiseksi – parikymmentä vuotta edellä, sillä sen kunnianhimoinen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2025. Sekä Suomessa että Etiopiassa tavoitteen saavuttaminen edellyttää hiilinielujen kasvattamista.

Kuten Suomessa, myös Etiopian ilmastopolitiikkaa varjostaa se, että kansallisesta lentoyhtiöstä ollaan hyvin ylpeitä, ja sen toivotaan jatkavan kasvuaan. Ongelma on lähinnä moraalinen, sillä kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä ei lasketa kansallisiin päästöihin.


Etiopiasta voitaisiin ottaa mallia myös säännöllisten lihattomien ja maidottomien päivien viettämisessä.

Etiopia on hyvin uskonnollinen maa ja sen ortodoksikirkolla on pitkä ja monimutkainen lista paastopäivistä ja jaksoista. Niiden noudattaminen rajoittaa lihansyönnin noin sataan päivään vuodessa.

Etiopian maatalousvaltaisuus varmasti vetoaa keskustaan, joka tuskin osaa edes haaveilla yhteiskunnasta, jossa maatalouden osuus työpaikoista on yli 80 prosenttia.

Etiopiassa puhutaan peräti 90:ää eri kieltä, joten RKP:lle tärkeä kysymys vähemmistökielten asemasta on myös Etiopiassa väistämättä aina ajankohtainen.

Ja hieman samaan tapaan kuin vasemmistoliitto, Etiopia on kommunismin luhistumisen jälkeen joutunut vähitellen tekemään myönnytyksiä markkinataloudelle. Maassa on hiljattain aloitettu mittava valtion omaisuuden yksityistäminen.


Jos Rinteen hallitus saadaan kasaan, ja se päätyy purkamaan edellisen hallituksen tekemiä kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan, voi siinäkin asiassa kääntää katseen Etiopiaan.

Maassa hyväksyttiin alkuvuodesta laki, joka antaa aiemmin leireille kerätyille pakolaisille mahdollisuuden tehdä töitä ja valita itse asuinpaikkansa.


Yhteyksiä voi hakea myös arkisemmista asioista. Siinä missä suomalaiset hehkuttavat happamahkon rukiin terveysvaikutuksia, on etiopialaisilla samaan muottiin, mutta aivan erilaisiin ruokiin soveltuva teff-vilja.

Sitten on vielä kahvi! Arabica-kahvilajike on saanut alkunsa Etiopiasta ja maan kahvikulttuuri on pitkä ja vahva. Myös Etiopiassa kahvi on se, mitä vieraille tarjotaan ja minkä äärellä pysähdytään arjen kiireiden keskellä.

Onhan kahvi paitsi Etiopian tärkein vientituote myös monen suomalaisen arjen tärkein tuontituote.





Viite