Iiro Törmä

Haavisto tähtää eduskuntaan ja haluaa hallituksen, joka käy dialogia eikä jyrää

3.11.2018 17.32

Jenni Leukumaavaara

Vihreiden tuore puheenjohtaja Pekka Haavisto lähtee puheenjohtajuuden myötä myös eduskuntavaaleihin ehdolle.

Haavisto puhui heti valintansa jälkeen vahvasti sen puolesta, että vihreät pyrkii hallitukseen. Se on hänen mukaansa myös puoluevaltuuskunnan toive.

Haavisto otti voittopuheessaan tavoitteeksi ”kestävän kehityksen hallituksen”, joka huomioi esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjunnan sekä ihmisoikeuksien ja tasa-arvon kunnioittamisen kaikessa toiminnassaan. 

”Viimeistään tämän syksyn IPCC:n raportti on muistuttanut, että aikaa perustavanlaatuiselle muutokselle tuotanto- ja kulutustavoissamme on vähän.”

Haaviston mielestä vihreiden pitää tarkkojen ministerisalkkutoiveiden sijaan pyrkiä selkeään ja tarkkaan hallitusohjelmaan. Sipilän hallituksen strateginen ohjelma on Haaviston mielestä aiheuttanut riitoja, koska hankkeiden yksityiskohdat jäävät auki.

Haaviston kokemus aiemmista hallitusneuvotteluista on, että erityisesti pienempien puolueiden etu on, että tavoitteet ja tavat edetä asioissa on kirjattu hallitusohjelmaan. Hän toivoo, että hallitusneuvotteluihin maltettaisiin käyttää tarpeeksi aikaa.

”Silloin menee vähemmän aikaa hallituksen sisäiseen välienselvittelyyn”, Haavisto sanoo.


Haavisto puhuu paljon dialogin merkityksestä. Kun tulee kuulluksi, asiatkin alkavat usein selkiytyä. Tästä hänellä on kokemuksia esimerkiksi ajaltaan kehitys- ja omistajaohjausministerinä.

Sipilän hallitus on dialogin sijaan käyttänyt enemmän jyräämismenetelmiä.

”Valtioneuvostossa työskentely on erilaisten pommien purkamista ennen kuin ne räjähtävät. Tällainen taito on puuttunut useammassa asiassa Sipilän kaudella”, Haavisto arvioi.

Eurovaalitkin olisivat houkutelleet kansainvälisissä tehtävissä meritoitunutta Haavistoa, jonka vahvuus on ulkopolitiikassa. Hän arvelee kokemuksestaan olevan hyötyä paitsi eurovaalikampanjassa myös ensi heinäkuussa alkavan EU-puheenjohtajuuskauden valmistelussa.

Keskustelut Suomen puheenjohtajuuden painopisteistä ovat jo käynnissä, ja puheenjohtajuuden myötä Haavistokin joutuu ottamaan kantaa esimerkiksi Puolan ja Unkarin huolestuttavaan kehitykseen, Italian talouskriisiin ja tietysti Brexitiin.

Haavisto toivoo, että vihreät saavat eurovaaleista vähintään kaksi paikkaa. Vihreiden kärkinimi voisi Heidi Hautalan lisäksi olla Ville Niinistö, mikäli hän päättää mepiksi pyrkiä.

”Vihreille on hyvin tärkeää, millainen europarlamentista muodostuu. Oikeisto on ollut nousussa ja vihreät vaikeuksissa monissa maissa, mutta esimerkiksi paikallisvaaleissa Saksassa on tullut nyt hyviä tuloksia. Toivon, että Suomesta voidaan osallistua täydellä panoksella Euroopan vihreiden tulokseen”, Haavisto sanoo.

Puheenjohtajan tehtävän viime viikolla jättänyt Touko Aalto on sote- ja maakuntakysymysten osaaja sekä kaupunginvaltuutettu. Näissä asioissa Haavistolla on opittavaa, sillä hän ei ole Helsingissä kaupunginvaltuutettuna eikä ole muutenkaan seurannut kuntaperspektiiviä tarkasti.

”Meidän täytyy niissä tilanteissa ja keskusteluissa katsoa puheenjohtajistosta ja eduskuntaryhmästä vahvimpia ihmisiä mahdollisuuksien mukaan”, Haavisto sanoo.

Hänen mukaansa kaksissa vaaleissa olisi ensi keväänä ihan riittävästi työsarkaa.

”Suoraan sanoen toivon, ettei tähän samaan myräkkään tuotaisi enää maakuntavaaleja.”

Puoluevaltuuskunnan jäsenet Timo Kilpiäinen ja Iiris Suomela ovat tyytyväisiä puheenjohtajavalintaan.

”Pekka on ennen kaikkea hahmo, jonka avulla voidaan viedä vaalit huipputulokseen. Hän on puhunut vuosikymmen sitten asioista, mistä muut puhuvat nyt: perustulo, ilmastonmuutoksen kunnollinen torjunta, hiilinielut, tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautus”, Kilpiäinen luettelee.

Suomelan ja Kilpiäisen mielestä vielä on liian aikaista puhua ministerivalinnoista. He ovat Haaviston kanssa samaa mieltä, että politiikkatavoitteita on syytä priorisoida ja sitten vasta miettiä ministerisalkkuja.

”Mutta jos miettii, keitä suomalaiset valitsisivat ulkoministeriksi, uskon että Pekka on vahvoilla ja voi sitä kautta nostaa myös ulkopolitiikan profiilia”, Suomela arvioi.

Hänen mukaansa Suomen maine on kärsinyt Timo Soinin ulkoministerikaudella. Siksi Haaviston ulkopoliittinen vahvuus voisi olla nyt eduksi.

Hän mainitsee esimerkkinä sen, miten asevientiin liittyvät linjaukset herättävät ihmettelyä ja kehitysyhteistyöleikkaukset vievät pohjaa kriisien hallinnalta. Samaan aikaan hallitus kuitenkin väittää, että se haluaa panostaa kriisien ehkäisyyn ennen kuin ihmiset lähtevät liikkeelle turvapaikanhakijoina.

”Tähän ilmeiseen ristiriitaan ja ongelmaan puuttuminen tulee toivottavasti olemaan ensi hallituksen agendalla enkä oikein tiedä kuka sen sinne nostaa ellemme me”, Suomela sanoo.

Vihreät  politiikka 

Tweet