Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Kuuleeko riihi? Näin maailma pelastuu

28.8.2018

Lasse Leipola

Käyttäjän Lasse Leipola kuva

Budjettiriihestä tulee kovia yllätyksiä, jos pääministerin puheisiin on uskominen.

Juha Sipilä sanoi nimittäin viime viikolla keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa, että ilmastonmuutoksen tuhoisten seurauksien estäminen vaatii nopeaa korjausliikettä.

”Suomesta on tehtävä ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvalta. Meillä on kaikki edellytykset siihen.”

Ja tottahan se on. Keinoja on varsinkin Sipilällä, jonka johtama hallitus päättää veronmaksajien rahojen käytöstä.

Kun meillä nyt on pääministeri, joka haluaa puuttua ilmastonmuutokseen, niin budjettiriihestä on varmasti lupa odottaa paljon.


Leikkaukset ovat ikäviä,
mutta usein välttämättömiä. Jos Suomi haluaisi ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun suurvallaksi, budjetista löytyisi helposti leikattavaa.

Tuollaisen tittelin kun voisi kuvitella tarkoittavan sitä, ettei valtion rahaa käytetä fossiilisten polttoaineiden käytön edistämiseen. Nyt pelkästään dieselin käyttöä tuetaan alennetun veron kautta lähes 800 miljoonalla eurolla vuodessa.

Toki diesel-autoilijat maksavat säästöstään noin puolet takaisin käyttövoimaveron kautta. Jos tästä dieselin verotuesta luovutaan, olisi tietysti reilua luopua myös käyttövoimaverosta. Mutta jos ajatellaan ilmasto edellä, olisi järkevämpää laajentaa käyttövoimavero koskemaan kaikkia polttomoottoriautoja.

Kun otetaan huomioon muut ilmastolle haitalliset tuet esimerkiksi turpeelle ja yksityisautoilulle ja seulotaan muutakin rahankäyttöä päästöjen perusteella, on selvää, että ilmastonmuutoksen torjunta vapauttaisi budjetista miljardeja.


Mihin valtion sitten
kannattaa käyttää rahaa, jos se haluaa pysäyttää ilmastonmuutoksen?

Viime vuonna Drawdown-kampanja julkaisi tutkijoiden ja vaikuttajien työstämän listan vaikuttavimmista ilmastoteoista. Kärkikymmeniköstä löytyy monta toimea, jotka ovat suoraan sovellettavissa julkisen rahan käyttöön.

Uusiutuvasta energiasta on hyvä aloittaa. Maalle rakennettava tuulivoima on vaikuttavuuslistan sijalla kolme ja aurinkoenergia sijoilla kahdeksan (aurinkovoimalat) ja kymmenen (paikalliset aurinkopaneelit).

Syöttötariffijärjestelmän korvaava uusi uusiutuvan energian tuki perustuu kilpailutukseen ja tehostaa rahankäyttöä. Siihen arvioidaan käytettävän korkeintaan joitakin kymmeniä miljoonia euroja vuosittain.

Ilmastotoimien suurvallalta voisi odottaa suurempia panostuksia?


Kasvispohjainen ruokavalio
on Drawdown-listalla sijalla neljä. Ruokavalintojen ohjaaminen eläintuotteista kasviksiin onnistuisi esimerkiksi panemalla lihatuotannolle haittavero tai leikkaamalla karjatilojen tukia. Molemmat toimet kartuttaisivat budjettiakin.

Maataloustukien leikkaaminen – ainakin jos se tehtäisiin laajemmin EU:ssa – voisi myös nostaa ruuan hintaa ja siten vähentää ruokahävikkiä (mikä on kolmanneksi paras torjuntakeino).

Lisäksi budjettirahaa voisi ohjata metsälaiduntamisen edistämiseen. Se on globaalien ilmastotoimien listalla sijalla yhdeksän. Aiemmin esimerkiksi WWF:n metsälaidunhanketta on tuettu Metso-rahoilla.


Jos Suomi haluaisi
olla ilmaston suurvalta, olisi kohtuullista edellyttää, että ilmastotoimien vaikutus ulottuu pitkälle oman maan rajojen ulkopuolelle.

Kymmenen vaikuttavimman ilmastoteon joukossa on useita kohteita, joita Suomi edistää jo nyt kehitysyhteistyövaroilla. Uusiutuvan energian lisäksi ilmastonmuutosta torjutaan tehokkaasti esimerkiksi edistämällä naisten koulutusta ja ehkäisyä.

Sekä energiantuotanto että naisten asema ovat Suomen kehitysyhteistyön painopisteitä. Kehitysyhteistyön osalta ongelmana ei ole niinkään laatu kuin määrä. Tuki köyhille maille on kaukana siitä, mitä se oli edellisen hallituksen kaudella – puhumattakaan Suomen lupaamasta 0,7 prosentista.

Myös varsinaisessa ilmastorahoituksessa Suomi on kaukana suurvallasta. Kepa kertoi viime syksynä rahoituksen pudonneen muutamassa vuodessa alle puoleen. Samoihin aikoihin Vihreä Lanka arvioi, että Ruotsi tukee vihreää ilmastorahastoa jopa kuusinkertaisella summalla Suomeen verrattuna.


En ole niin naiivi, että odottaisin Sipilän hallitukselta oikeasti mitään tässä esitetyn tapaista. Tällaiset kirjoitukset ja ajatusleikit on helppo kuitata utopistisena haihatteluna.

Mutta eikö ole samalla tavalla utopistista haihattelua ajatella, että ilmastonmuutos ratkeaa pelkillä juhlapuheilla?

Tai sillä, että pääministerin puhdetöinä nikkaroimassa luottamuksen apilassa on yksi ”realistiselle vihreydelle” pyhitetty terälehti.

ilmastonmuutos  budjettiriihi 




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.