Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Iiro Törmä

Iiro Törmä
Analyysi

Millaisen vastaliikkeen kasvava laitaoikeisto nostaa eurovaaleissa?

15.5.2019 12.15

Riikka Suominen

Eurovaaleissa povataan vaalivoittoa laitaoikeistolle. Politico-lehden ja Europa Elects -sivuston ennusteen perusteella se kasvaisi jollain kymmenillä lisäpaikkoilla.

Samalla laitaoikeiston ryhmät myllääntyvät. Italian sisäministeri, oikeistopopulistinen Matteo Salvini kokoaa parlamenttiin uutta ryhmää, johon perussuomalaiset on lupautunut mukaan. Ryhmän nimi olisi Kansojen ja kansakuntien eurooppalaista liitto (EAPN).

On vielä epäselvää, saadaanko EAPN koottua. Joka tapauksessa siihen lupautuneille ryhmille on ennusteiden mukaan tulossa 70–80 paikkaa. Se olisi selvästi isompi kun esimerkiksi vihreiden ryhmä, jonka arvioidaan saavan noin 55 edustajaa.

Lisäksi parlamentissa on muitakin laitaoikeistoryhmiä, kuten perussuomalaisten entinen koti ECR.


Eurooppamyönteinen liberaaliryhmä Alde on arvoiltaan laitaoikeiston vastakohta. Se kasvaa, koska vaalien jälkeen se menee yhteen Emmanuel Macronin perustaman tasavalta liikkeessä -ryhmän edustajien kanssa.

Parlamentin vihreät pitävät paikkalukunsa tai kasvavat hivenen, vasemmistoryhmä pysynee ennallaan.

Laitaoikeiston eteneminen näyttää kuitenkin selvältä.

Viimeaikaisissa vaaleissa sen nousu on monesti aiheuttanut vastailmiön: Saksassa ja Hollannissa vastavoimaksi nousivat vihreät.

Yhdysvaltain välivaaleissa vähemmistötaustaiset naiset, kuten Alexandria Ocasio-Cortez etenivät vastavoimana presidentti Trumpin politiikalle.

Myös Suomen eduskuntavaaleissa, joissa perussuomalaiset menestyivät, myös uudet naisedustajat olivat vaalien voittaja.

Eurovaaleissa tällainen vastaliike näyttää jäävän tulematta. Yksi syy voi olla, että nuoret äänestävät eurovaaleissa muita harvemmin.

”Eurooppalaiset nuoret ovat joka mittauksessa kaikissa jäsenmaissa kaikkein EU-myönteisimpiä. Silti he äänestävät vähiten”, sanoo Euroopan parlamentin tutkimusosaston johtaja Philipp Schulmeister.

Suomalaisnuoret äänestävät toiseksi vähiten koko Euroopassa. Viime vaaleissa 18–24-vuotiaista vain joka kymmenen äänesti eurovaaleissa.


Alexandria Ocasio-Cortezin
tapaisten tuoreiden voimien nousua vaikeuttaa sekin, että vaalipiiri on suuri. Valituksi tulee vain, jos on tunnettu koko maassa.

”Suomessa edustajat ovat olleet kuin senaattoreita. Kun on tehty ura kansallisessa politiikassa, asetutaan ehdolle eurovaaleissa”, kuvaa sosiologian tutkijatohtori Sanna Salo Tukholman yliopistosta.

Esimerkkinä tästä on Heidi Hautalan ohella vihreiden kärkiehdokkaana pidetty entinen puheenjohtaja Ville Niinistö.

”Hänen kampanjassaan on korostunut kokeneisuus ja senaattorimaisuus”, Salo sanoo.


Laitaoikeiston lempiaiheita
ovat EU- ja maahanmuuttovastaisuus. Mutta äänestäjien mielestä ilmastonmuutos on vaalien tärkeimpiä asioita.

”Kaikki puolueet puhuvat ilmastosta, eivät vain vihreät”, sanoo sosiologian tohtoritutkija Salo.

Tämä nähtiin esimerkiksi, kun eurooppalaisten puolueryhmien kärkiehdokkaat sosiaalidemokraattien Frans Timmermans ja keskusta-oikeiston Manfred Weber kohtasivat toukokuun alussa ensimmäisessä tv-väittelyssä.

”Ilmastoteema voi nostaa nuorten äänestysaktiivisuutta ja sen mukana nuorten läpimenijöiden määrää”, arvelee Helsingin yliopiston väitöstutkija Antti Ronkainen Vihreälle Langalle.

Väitöskirjatutkija Laura Nordström Helsingin yliopistosta taas muistuttaa, että naiset pärjäävät eurovaaleissa.

”Suomen edustajista on kaksi kautta ollut naisenemmistö.”


Todennäköisin vastavoima
laitaoikeistolle on perinteisten valtapuolueiden keskusta-oikeiston, keskusta-vasemmiston ja liberaalien lisääntyvä yhteistyö.

Puolueiden on pakko löytää yksimielisyys, jos halutaan välttää tilanne, jossa laitaoikeisto jarruttaa päätöksentekoa tai estää sen päätöksenteon.

Vihreän Langan Brysselissä tapaamien asiantuntijoiden mukaan myös europarlamentin vihreät ovat halukkaita yhteistyöhön perinteisten puolueiden kanssa.

Heidi Hautala on kehottanut puolueita yhteistyöhön vastavoimana laitaoikeistolle.

Eurovaaleissa valitaan 751 europarlamentaarikkoa. Yhtenäisenä ryhmänäkin laitaoikeisto on jäämässä parlamentin kolmanneksi keskustaoikeistolaisen EPP:n ja demariryhmä S&D:n taakse.

eurovaalit  euroopan parlamentti  Heidi Hautala  ville niinistö  laitaoikeisto  oikeistopopulismi 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.

Vihreä Lanka 3/2019

Lue

Vihreä Lanka

3/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri