Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Linda Tammisto / Helsingin yliopisto

Isänmaa edellä. ”Puolueiden pitäisi kyetä ajamaan isoja reformeja isänmaan etu edellä ja nousta päivän- ja puoluepoliittisten näkymien yläpuolelle”, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo.Linda Tammisto / Helsingin yliopisto

Isänmaa edellä. ”Puolueiden pitäisi kyetä ajamaan isoja reformeja isänmaan etu edellä ja nousta päivän- ja puoluepoliittisten näkymien yläpuolelle”, Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sanoo.

Perustuslakiasiantuntija tylyttää sote-valmistelua: ”Voi toimia Volvon tehtaalla, muttei lainsäädäntöprosessissa”

11.4.2019 16.53

Jenni Leukumaavaara

Valtioneuvoston kanslian tilaama raportti sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisen syistä on tällä viikolla herättänyt paljon keskustelua ja kovaa kritiikkiä. Aiheesta kirjoitti ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Raportin mukaan uudistus kaatui poikkeuksellisen vahvaan poliittiseen ohjaukseen, ”täysin epärealistiseen” aikatauluun ja poukkoileviin tavoitteisiin.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioi Vihreälle Langalle, että hallitus opponoi perustuslakia ja perustuslakivaliokuntaa vastaan ennennäkemättömällä tavalla.

Vihreä Lanka haastatteli Ojasta ennen kuin Helsingin Sanomat uutisoi valtioneuvoston kanslian raportista.


Ojasen mielestä kiireen ja epäselvien tavoitteiden lisäksi ongelmana oli perustuslakivaliokunnan väheksyminen.

Hän oli yksi keskeisistä perustuslakiasiantuntijoista ja kävi säännöllisesti eduskunnan kuultavana niin perustuslaki- kuin sosiaali- ja terveysvaliokunnassakin.

Ojasen mukaan hallitus pyrki pienentämään perustuslakivaliokunnan painoarvoa myös retorisin keinoin.

”Hallitus otti käyttöön uuden termin ja alkoi puhua vastineista. Se jo kertoo lähestymistavasta. Annetaan ikään kuin opponoiva paperi suhteessa perustuslakivaliokunnan lausuntoon.”

Aiemmin eduskunnassa ja lainsäädäntötyössä yleisestikin on lähdetty siitä, että perustuslakivaliokunnan antamien valtiosääntöoikeudellisten huomautusten mukaan toimitaan, vaikka kuinka harmittaisi.

Sote- ja maakuntauudistuksessa perustuslakivaliokunnan lausunnosta muodostui Ojasen mielestä ”oikeudenkäynti”, jossa yhtenä osapuolena oli valiokunta ja vastapuolena hallitus.

”Jos hallitus ja varsinkin mietintövaliokunta alkavat hirveästi miekkailla perustuslakivaliokunnan lausuntoa vastaan, se ajan oloon vie maton alta valiokunnan varaan rakennetulta perustuslakivalvonnalta”, Ojanen arvioi.


Perustuslakia ja perustuslakiasiantuntijoita vastaan ovat Ojasen kokemuksen mukaan hyökänneet jotkut kokoomuksen, perussuomalaisten ja sinisten kansanedustajat sekä elinkeinoelämän edustajat.

”En ole koskaan havainnut, että vihreiden, demarien, keskustan, vasemmiston tai RKP:n kansanedustajilta olisi tullut tällaista kommentointia edes silloin, kun nämä puolueet ovat olleet hallituksessa.”

Ojanenkin on kuluneella hallituskaudella saanut kuulla olevansa esimerkiksi perustuslakitalebani, joka ohjailee valiokuntaa mielensä mukaan.

Ojanen arvelee haukkumisen alkavan, kun argumentit loppuvat. Hän uskoo asiantuntijoiden olevan helpompi kohde turhautumiselle kuin valiokunta.

”Monesti liioitellaan sitä, että asiantuntijat voisivat sanella lausuntoon sitä ja tätä. Kääntöpuolena väheksytään sitä, etteikö perustuslakivaliokunnan jäsenillä olisi omia näkemyksiä ja aivoja ajatella.”


Kova kiire ja epärealistiset sote-aikataulut ovat olleet useaan otteeseen kritiikin kohteena. Tämä tuli esiin myös ministeriön raportissa. Ojanenkin kertoo ihmetelleensä aikatauluja, jotka olivat käytännössä mahdottomia toteuttaa.

”Jatkuvasti oli jokin kalmanviiva. Jos tuli ongelmia, pääministeri Juha Sipilä asetti seuraavan takarajan. Tällaiset aikataulutukset voivat toimia Volvon tehtaalla, mutta eivät lainsäädäntöprosesseissa.”

Hallituksen vastaukset valiokuntalausuntoihin tulivat niin nopeasti, ettei niihin ole voitu kunnollisesti paneutua.

Viimeinen perustuslakivaliokunnan lausunto esimerkiksi valmistui perjantaina illansuussa, ja hallitus antoi niihin vastineensa seuraavana maanantaiaamuna.

”Mielestäni on ihan selvää, että mitään kunnollisia korjauksia perustuslainmukaisuuden saavuttamiseksi ei voi noin nopealla aikataululla ehtiä tekemään, vaikka tiedän ministeriöiden virkamiesten paiskineen töitä viikonloppuja myöten. Valiokunnan esittämät muutosehdotukset menivät kuitenkin osaksi ihan sotemallin ytimeen.”


Tulevalla hallituskaudella pitäisi saada eteenpäin sote- ja sotu-uudistusta eli sosiaaliturvajärjestelmän päivittämistä.

Ojanen arvelee, että perustuslain näkökulmasta ne on mahdollista saada eteenpäin, kunhan hallitus keskittyy perusasiaan, eikä mukaan tuoda muita uudistushankkeita.

”Se oli yksi soten kompastuskivi. Valtion aluehallinto-organisaatioiden lakkauttamisilla ja virastouudistamisilla ei välttämättä ole mitään tekemistä soteuudistuksen kanssa. Puolueiden pitäisi myös kyetä nousemaan päivän- ja puoluepoliittisten näkymien yläpuolelle.”

sote. sote-uudistus  perustuslaki  perustuslakivaliokunta  eduskunta  tuomas ojanen 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.