Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Lasse Leipola

Puuta kaatuu, mutta miten sujuu laskenta? Professori Olli Tahvosen mukaan Luonnonvarakeskus yliarvioi tulevat hakkuut.Lasse Leipola

Puuta kaatuu, mutta miten sujuu laskenta? Professori Olli Tahvosen mukaan Luonnonvarakeskus yliarvioi tulevat hakkuut.

Professori: Luken korjattu hiilinieluarvio yliarvioi edelleen hakkuut

14.6.2019 18.43

Sammeli Heikkinen

Luonnonvarakeskus korjasi viime viikolla arvioitaan Suomen hiilinielun tasosta. Metsäekonomian ja -politiikan professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta arvioi Vihreälle Langalle, että Luken arvio on edelleen pielessä.

Tahvosen mukaan arvion virhe johtaa siihen, että tulevaisuuden hakkuumäärät yliarvioidaan ja Suomen metsien hiilinielu ja -varasto aliarvioidaan.

EU edellyttää jäsenmailtaan arviota metsätaloudesta ja sen vaikutuksista metsien hiilinieluun ja -varastoon eli siihen, miten paljon metsä kerää ilmasta kasvihuonekaasuja ja pitää niitä sitoutuneena itseensä.

Tätä varten Luonnonvarakeskus on tehnyt arvion siitä, miten paljon Suomessa hakataan metsää 2021–2030, ja miten paljon sitä jää jäljelle sitomaan hiiltä hakkuiden jälkeen.

EU:n ohjeistuksen mukaan laskelman on perustuttava vuosien 2000–2009 metsänhoidon käytäntöihin. Näin ei Tahvosen mukaan Luken laskelmassa tehdä. Tämä johtaa puolestaan siihen, että tulevaa vuosikymmentä koskeva hakkuu- ja hiilinielulaskelma ei vastaa EU:n linjauksia.


Tahvosen mukaan Luke määrittää laskelmassaan hakkuukypsän metsän puiden läpimitan perusteella. Hakkuukypsällä metsällä tarkoitetaan metsää, jonka puusto on niin järeää, että se kannattaa panna nurin ja myyntiin, siis päätehakata.

”Luke venyttää hakkuukypsän puun läpimitan alarajaa kautta linjan alaspäin verrattuna vuosien 2000–2009 ohjeisiin. Vuodesta 2000 vuoteen 2006 Luken käyttämä määritelmä on tuon ajan metsälainsäädännön vastainen”, Tahvonen sanoo Vihreälle Langalle.

Vuoteen 2014 saakka päätehakattavien puiden minimiläpimitta määritettiin lakiin verrattavalla asetuksella. Vuonna 2006 vaatimuksia höllennettiin, toisin sanoen aiempaa kapeampia ja siis nuorempia puita sai kaataa. 2014 läpimittavaatimus poistui.

Tahvosen mukaan Luke siis pohjaa laskelmansa viime vuosikymmenen metsätaloudesta arvioon, joka olisi ollut toteutuessaan todellisuudessa osan ajasta laiton ja lopunkin ajasta metsänhoidon ohjeiden vastainen.


Tahvonen tuntee
viime vuosikymmenen metsäpolitiikan ja metsänhoito-ohjeistuksen hyvin, sillä hän oli 2006 mukana uudistamassa ohjeistusta.

”Jos tämä laskelma haluttaisiin korjata 2000–2009 metsänhoidon ohjeiden keskiarvoa vastaavaksi, niin uudistuskypsän puun läpimitta olisi 3–5 senttiä paksumpi”, Tahvonen sanoo.

Paksumpi puu tarkoittaa vanhempaa metsää. Jos nuorempi metsä arvioidaan päätehakkuukypsäksi, mahdolliset hakkuumäärät kasvavat. Koska tulevaisuuden arvio perustuu Luken laskelmassa siihen, millaiseksi 2000–2009 hakkuut arvioidaan, menneisyyden hakkuiden yliarviointi johtaa myös tulevaisuuden hakkuiden yliarviontiin.

”Kun miettii tämän vaikutuksia, argumenttini on, että tulevalla kaudella 2021–2030 hakattavan puun määrä muodostuu arviossa suuremmaksi kuin EU:n linjauksessa on tarkoitettu ja hiilinielut ja -varasto vastaavasti pienemmäksi”, Tahvonen tiivistää.

Heti Luken julkistaman korjatun hiilinielulaskelman jälkeen Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen yliopistotutkija Tuomo Kalliokoski kommentoivat Ylen haastattelussa, että Luken laskelmassa metsien hakkuuintensiteetti näyttää kasvavan. Toisin sanoen samaa metsäpinta-alaa käytetään jotenkin hyväksi entistä tehokkaammin.

Tahvosen havainto voi selittää, miten Luke saa laskelmissaan Suomen metsästä irti yllättävän paljon hakattavaa.


Luke esitteli arvionsa
Suomen hiilinielutasoksi ensi kerran joulukuussa. Tuolloin arvioitiin, että Suomen hiilinielu olisi 28 miljoonaa tonnia noin 84 miljoonan kuution vuosihakkuilla.

Laskelmasta paljastui kuitenkin virhe ja kesäkuun alussa Luke pudotti hakkuumääräarviota 81–82 miljoonaan kuutioon. Se olisi edelleen selvästi nykyistä ennätyksellistä hakkuutasoa enemmän.

Mikä olisi oikea hakkuutasoarvio, jos päätehakattavien puiden ikä korjattaisiin ylöspäin Tahvosen arvion mukaisesti?

”Sitä en voi sanoa. Puun läpimitassa 3–5 senttiä voi vaikuttaa Suomen uudistuskypsien metsien pinta-alaan hyvinkin paljon.”

Tahvonen kritisoi jo joulukuussa Vihreässä Langassa Luken laskelmaa samanlaisesta hakkuiden yliarviointivirheestä. Tuolloin Tahvonen kiinnitti huomiota Luken laskelmassaan käyttämään laskentakorkokantaan.

Luken hiilinielun arviointiin käyttämän ohjelmiston mallinnuksessa valittu korkokanta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka suuriksi ohjelma arvioi tulevat hakkuut.

Tahvonen arvioi tuolloin Luken arvioineen korkokannan liian ylös.

Korkokannan yliarviointi ja hakkuukypsän puun läpimitan aliarviointi johtavat molemmat laskelmissa samanlaiseen virheeseen, joten Tahvosen mukaan ne liittyvät toisiinsa.

”Mitä korkeammalla korolla tulevat hakkuutulot arvostetaan, sitä nuorempaa metsää on taloudellisesti kannattavaa päätehakata”, Tahvonen sanoo.


Tahvonen arvostelee
Lukea siitä, ettei se avaa laskentaperusteitaan riittävästi. Hänen mielestään Luken toiminta rapauttaa tutkimuksen ja sektoritutkimuslaitosten uskottavuutta.

”Luke tuntuu käyvän EU:n kanssa kauppaa laskentatuloksilla poliittisesti mahdollisimman edullisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Luken tutkijat on pantu tässä hankalaan välikäteen. Resursseja ja aikaa ei ole riittävästi. Tällaiset arviot olisi ehkä syytä tehdä kokonaan ministeriössä, jottei niille annettaisi tieteen mandaattia.”

Tahvonen muistuttaa, että hiilinielu- ja hakkuutasoarvioilla voi olla vaikutusta, kun Suomeen suunnitellaan miljardien eurojen puuteollisuushankkeita.

”Otetaanko tämä Lukessa huomioon?”

hiilinielu  hakkuut  metsätalous 



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa nyt uusi viikoittainen uutiskirje täältä.


Myllyteatterin mainos

Vihreä Lanka 4/2019

Lue

Vihreä Lanka

4/19


Sisällysluettelo
Anna palautetta


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Hiilen monta hintaa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri