Tasa-arvon on levittävä talouspolitiikkaan

24.9.2018

Auni-Marja Vilavaara

Auni-Marja Vilavaara on Helsingin seudun Ikivihreiden puheenjohtaja.

Naiset saivat äänioikeuden sata vuotta sitten, ja naimisissa olevat naiset oikeuden omaisuudestaan päättämiseen vuoden 1930 avioliittolaissa. Nyt tasa-arvon pitää laajentua talouspolitiikkaan.

Edelleen naiset tekevät yhteiskunnan toimivuuden kannalta suurimman työn, kotityöt. Eivätkä ne työt näy taseissa tunnuslukuina.

Maailmalla noin 80 maassa on kokeiltu sukupuolivaikutusten arviointia julkisessa taloudessa. Ruotsi on pisimmällä. Siellä arviointi on osa valtion talousarvion valmistelua.

Vuoden 2018 tärkeimpiä raportteja Suomessa tasa-arvon ja talouden kannalta on Tasa-arvoa talousarvioon -raportti.

Syyskuun alussa julkaistu raportti arvioi, miten istuvan hallituksen tekemät vero- ja sosiaalietuuspäätökset ovat vaikuttaneet.

Muutokset ovat hyödyttäneet sekä miehiä että naisia, mutta miehet ovat hyötyneet naisia enemmän ja suurin osa muutoksissa hävinneistä on naisia. Naisten asemaan vaikuttivat myös tulotaso, ikä ja perhetyyppi. Mitä korkeammat tulot naisella oli, sitä enemmän hän hyötyi muutoksista.

Raporttia tekivät tutkijat Helsingin yliopistosta, Kelasta, Telasta, Tilastokeskuksesta ja Nordeasta. Hankkeen ohjausryhmää veti valtiovarainministeriö. Se toivottavasti takaa asian edistymisen.

Tutkimushanke suosittelee, että Suomessa lanseerataan sukupuolitietoisen budjetoinnin käsite.

Raportti sisältää menetelmän valtion talousarvion sukupuolivaikutusten arviointiin.

Se on väline virkamiehille vero- , palvelu- ja etuusmuutosten sekä työllisyysvaikutusten sukupuolinäkökulmaiseen arviointiin. On tärkeää saada selville, miten valtion varat jaetaan naisten ja miesten kesken.

Yhteiskunnassamme on huonovointisuutta ja epätasa-arvoa lapsista ikäihmisiin. Olisi saatava tietää, miten julkisten varojen kohdentamisella tai keräämisellä voidaan parantaa tilannetta. Siten miehet ja naiset saadaan samalle viivalle niin julkisessa taloudessa kuin yksityistaloudessakin.

Mutta menetelmä ei yksin takaa sukupuolivaikutusten arvioinnin toteuttamista. Ongelmaksi voi tulla toimeenpano. Onko tulevilla ministereillä ja valtiovarainministeriön virkamiehillä kiinnostusta, aikaa ja rahaa ottaa arviointi käyttöön?

Sitä meidän naispuolisten äänestäjien tulee vahtia joka vuosi, kun valtion talousarviota valmistellaan ja erityisesti vaaleissa.

Keskeistä sukupuolitietoisessa budjetoinnissa on käsitteen tunnetuksi tekeminen, sen sitominen tasa-arvotavoitteisiin sekä sukupuolivaikutusten arvioinnin laajentaminen koko talousarvioprosessiin.

Sukupuolivaikutusten arvioinnin on tultava osaksi kaikkea valmistelua: Vaalikeskusteluista hallitusohjelman kautta julkisen talouden suunnitelmiin kuntatasolle asti. Tasa-arvovaikutukset pitää raportoida systemaattisesti myös valtion tilinpäätöksessä. Virkamiehiä ja poliitikkoja pitää kouluttaa ymmärtämään asiaa. 

Vuosien 2020–24 kehysvalmistelu alkaa kohta. Jäämme odottamaan julkista taloutta ohjaavan valtiovarainministeriön määräyksiä ja ohjeita sekä koulutussuunnitelmia.

tasa-arvo  talouspolitiikka  budjetti