Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Phault / Creative Commons
Vaikeutensa kullakin. Suomessa merituulipuistojen rakentajia kiusaa jää, maailman valtamerillä veden syvyys.
Lainarahan kallistuminen ei kaada tuulivoimalahankkeita
26.9.2008 10.48
Korot kipuavat ja lainaa on vaikeampi saada. Uusiutuvan energian rakennushankkeiden hinta uhkaa nousta, ennustavat uutistoimisto Reutersin haastattelemat pankkiiriliikkeiden analyytikot.
Suomessa uudenlaisia suuria merituulipuistoja suunnittelevat Helsingin Energian ja Etelä-Pohjanmaan Voiman yhteisyritys Suomen Merituuli, Fortum, Pohjolan Voima sekä Wpd Finland.
Hankkeiden pelastukseksi voi osoittautua Suomen jälkijättöisyys tuulivoiman kehittämisessä: yhtiöt tekevät lopulliset investointipäätöksensä vasta parin vuoden kuluttua. Silloin rahoitusmarkkinoiden sekasotku lienee jo setvitty.
Sekä Helsingin Energian johtaja Pekka Manninen että Fortumin johtaja Arja Koski laskevat, että päätös jätti-investoinnista tuulivoimaan voi syntyä 2010 tai 2011.
”Jos raha on kallista, toki se nostaa kynnystä investoida. Mutten usko, että se tuulivoiman rakentamista estää”, Manninen sanoo.
”Rahoitusmarkkinoiden kriisi ei pitkällä aikavälillä uhkaa tuulivoiman kehitystä. Tuulivoiman kasvua ajavat ilmastonmuutos ja sen torjumisen poliittiset tavoitteet”, täydentää Wpd Finlandin toimitusjohtaja Esa Holttinen.
”Uskon, että rahoitusturbulenssi vaikuttaa tuulivoimaan vähemmän kuin joihinkin muihin suuriin investointeihin.”
Merelle rakennetussa voimalassa megawatin rakennuskustannus on Mannisen mukaan noin kolme miljoonaa euroa.
Merituulen tavoite on rakentaa kaksi voimalaa, teholtaan yhteensä 1 000–2 000 megawattia, Fortumin niin ikään kaksi voimalaa ja yhteensä noin 1 000 megawattia. Pohjolan Voima puolestaan kaavailee noin 800 megawatin merituulipuistoa ja Wpd Finland noin 500 megawatin.
Merituulipuistojen yhteishinta olisi siis hyvinkin kymmenen miljardia euroa. Rahoituksena on sekä yhtiöiden oma pääoma että lainaraha.
Tuulivoiman kustannuksissa isoin siivu on rakentaminen. Alkuinvestoinnin osuus tuulisähkön hinnasta on arvioitu jopa neljäksi viidesosaksi – tämä tosin voi pienentyä, jos tekniikan hinta laskee.
Fortum suunnittelee voimaloitaan Kemin, Simon ja Iin merialueille, Pohjolan Voima Haukiputaan edustalle ja Wpd Suurhiekan matalikolle. Suomen Merituuli tutkii sekä Pohjanlahden että Suomenlahden rannikkoja.
Maata ja vesialueita tuulivoimayhtiöt vuokraavat Metsähallitukselta. Toistaiseksi Metsähallitus on sopinut tuulivoiman rakentamisesta valtion maille Fortumin, Wpd:n ja Pohjolan Voiman kanssa. Merituulen kanssa neuvottelut ovat kesken. Lisää sopimuksia on Metsähallituksen johtajan Antero Luhtion mukaan tulossa.
”Maata ei jaeta ilmaiseksi, mutta Metsähallitus ei myöskään tee vuokrauksella isoa bisnestä. Luovutamme yhtiöille käyttöoikeuden rakentaa tuulivoimaloita. Muilta osin alue jää vanhaan käyttöön, esimerkiksi metsätalouteen tai retkeilyyn.”
Kallista jäätä
Viis koroista, jää tulee kalliiksi. Ahtojää voi puristaa voimalan hinnan niin ylös, ettei tuulivoiman tuottaminen kannata.
Merituulipuistoja suunnittelevien yritysten on ratkaistava, miten rakentaa tuulivoimaloille jäänkestävä perustus. Keinoja toki tunnetaan, mutta ne ovat kalliita.
Esimerkiksi Fortumin johtaja Arja Koski kertoo yhtiön etsivän riittävän vahvaa ja riittävän edullista ratkaisua. Jos jää vie mukanaan miljoonia euroja maksavia turbiineja, voimalasta tulee taloudellinen mahalasku.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
