Suomalaisella Avalla on klinikoita viidessä maassa

22.1.2010 11.15

Taina Ahtela

Suomalaisella Ava-klinikalla on lapsettomuushoitoihin erikoistuneita klinikoita Tampereen ja Turun lisäksi Pietarissa, Riiassa, Lissabonissa ja Bakussa. Lisäksi konsernilla on Venäjällä myös kymmenkunta tavallista lääkäriklinikkaa Scandinavia Clinic -tunnuksen alla. Konsernissa työskentelee kaikkiaan yli tuhat ihmistä, hedelmöityshoidoissa noin 150.

Klinikkaryhmän toimitusjohtaja Ralph Ashorn, miksi juuri nämä maat?

”Useimmat maat ovat sellaisia, joissa hedelmöityshoidot ovat olleet klinikkaa perustettaessa kehittymättömiä ja hoidoille on ollut tarvetta. Näin oli myös Suomessa, kun ensimmäinen klinikka vuonna 1993 perustettiin. Kaikki maat ovat myös Euroopan laidoilla, Keski-Euroopassa hoidot ovat olleet kehittyneempiä. Osittain kyse on myös sattumasta: esimerkiksi Portugaliin päädyttiin sen kautta, että suomalaisella Ava-klinikalla työskenteli portugalilainen lääkäri.”

Kuinka paljon klinikoilla hoidetaan ulkomaalaisia?

”Venäjällä ja Portugalissa valtaosa potilaista on paikallisia. Riikaan ja Suomeen tulee enemmän potilaita muista Euroopan maista, joissa lainsäädäntö on tiukempi: lähinnä Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Suomessa ja Riiassa molemmissa hoitoja tehdään ulkomaalaisille noin 200 vuodessa. Hoidettavia potilaita on vähemmän, koska osalle tehdään enemmän kuin yksi hoito. Riiassa käy Suomen pitkien jonojen takia myös vuosittain muutamakymmen suomalaista. Riika on aika paljon isompi kaupunki kuin vaikka Tampere, joten munasolun luovuttajia löydetään nopeammin.”

Rekrytoidaanko ulkomaisten klinikoiden kautta myös lahjoittajia Suomeen?

”Ei, lahjoittajia ei kuljeteta maasta toiseen.”

Tehdäänkö Ava-klinikoilla sijaissynnyttäjähoitoja ja mitä niistä maksetaan?

”Venäjällä näitä tehdään muutama vuodessa, mutta ei ulkomaalaisille. Niihin liittyy aika paljon juridisia kysymyksiä, esimerkiksi mitä tehdään, jos tuleva vanhempi ei otakaan lasta vastaan. Klinikkamme tekee vain lääketieteellisen osuuden. Potilaat tekevät sopimuksen jonkun toimiston kanssa, joka hoitaa sopimukset. Sijaissynnyttäjä saa noin 20 000 dollaria, eli noin 14 000 euroa. Osa sijaissynnyttäjistä on sukulaisia.”

Näetkö hedelmöityshoitoturismissa eettisiä tai muita ongelmia?

”Kyllähän se, että hoidoille tulee hintaa ja matkaa, epädemokratisoi näitä hoitoja. Jos rikkaista maista lähdetään köyhiin maihin, voi tulla eettisiä kysymyksiä. Esimerkiksi Intiassa tehdään paljon sijaissynnyttäjähoitoja. Minkä tasoista kantajaäidin hoito silloin on ja onko oikein, että jonkun on lähdettävä tällaiseen elääkseen? Hedelmöityshoitoihin on liittynyt alusta lähtien paljon eettisiä kysymyksiä, ja lainsäädäntö on tullut koko ajan osittain tekniikan perässä.”

Ovatko hedelmöityshoidot kannattavaa bisnestä?

”Sellaista, mitä lääketiede yleensä. Melko tasaista, koskaan ei mene hirveän hyvin eikä huonosti, suhdanteet eivät vaikuta paljoakaan. Ava-klinoikoiden liikevaihto oli Suomessa viime vuonna noin 4 miljoonaa euroa.”