Näin Suomi syrjii yksineläviä

10.12.2010 13.58

Lena Björklund

• Mitään julkista palvelua ei ole suunniteltu erityisesti yksineläviä ajatellen, edes niitä, joiden asiakkaissa nämä ovat enemmistö.
• Yksinelävät eivät saa työasuntovähennystä.
• Kotitalousvähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta saa sen tuplana.
• Suunniteltu mediamaksu olisi kotitalouskohtainen. Yksinelävä maksaisi saman kuin pariskunta.
• Sata-komitea ehdotti, että asumistuki suunnataan erityisesti perheille ja yksinelävien asumistukea leikataan, vaikka he ovat asumistuen saajien suurin ryhmä.
• Yksineläviin kohdistuvat kunnan palvelut ovat yleensä harkinnanvaraisia, mutta monet perhepalveluista lakisääteisiä.
• Yksinelävillä naisilla ja miehillä on eniten terveysongelmia. Suurin terveysero on yksinelävien ja muiden väestöryhmien välillä.
• Toimeentulotuen asiakkaalle on häädön uhatessa turvattava asuminen, jos asiakas on perheellinen. Sama ei koske yksinelävää.
• Maaliskuussa 2010 yli 25-vuotiaista peruspäivärahan ja työmarkkinatuen saajista 60 prosenttia asui yksin.
• Köyhien, työttömien, mielenterveyspalvelujen käyttäjien ja päihdehoidon asiakkaiden joukossa suurin ryhmä ovat yksinelävät.
• Nykyisessä taantumassa työttömyys on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan koskettanut yksineläviä enemmän kuin perheellisiä.