Kuka olisi paras puheenjohtaja keskustalle?

• Read more about Kuka olisi paras puheenjohtaja keskustalle?

Kuinka monta ydinvoimalaa Suomeen tulee vielä rakentaa?

• Read more about Kuinka monta ydinvoimalaa Suomeen tulee vielä rakentaa?

Tulisiko Sauli Niinistön jatkaa eduskunnan puhemiehenä?

• Read more about Tulisiko Sauli Niinistön jatkaa eduskunnan puhemiehenä?

Mikä on sopiva yleinen eläkeikä?

• Read more about Mikä on sopiva yleinen eläkeikä?

Kuka näistä saisi aikaan pahinta tuhoa pääministerinä?

• Read more about Kuka näistä saisi aikaan pahinta tuhoa pääministerinä?

Ympäristöjärjestöt katsovat saaneensa voiton kiistassa isosta hiilivoimalasta Isossa-Britanniassa.

Energiayhtiö E.ON on vetäytynyt suunnitelmastaan rakentaa Isoon-Britanniaan ensimmäinen hiilivoimala 20 vuoteen.

E.ON sanoo Greenpeacelle lähettämässään sähköpostissa, ettei usko voimalan rakentamisen olevan enää taloudellisesti kannattavaa. Hanke jäädytetään ainakin kahdeksi–kolmeksi vuodeksi.

Kingsnorthiin kaavailtu hiilivoimala olisi ollut yhteensä kahden Suomen suurimman hiilivoimalan kokoinen ja tuottanut vuosittain kahdeksan miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Greenpeacen ilmastovastaavan Simo Kyllösen mukaan hankkeen jäädyttäminen on asiaa vastaan kampanjoineille ympäristöjärjestöille suuri voitto.

"Päätöksessä on varmasti ollut merkitystä sekä tuhansien ihmisten aktiivisella vastarinnalla että taloudellisilla syillä. Nyt on teollisuusmaiden hallitusten vuoro varmistaa, ettei uusia hiilivoimalahankkeita enää aloiteta", Kyllönen sanoo.

Viime kesänä Greenpeacen aktivistit pysäyttivät Kingsnorthiin matkanneen hiilikuljetuksen. Viime vuonna voimalaa vastustettiin yli 2 000 ihmistä keränneellä viikon mittaisella leirillä. Greenpeacen aktivistit myös kiipesivät Kingsnorthissa jo sijaitsevan hiilivoimalan savupiippuun.

Aktivisteja vastaan esitetyt syytteet kaatuivat oikeudenkäynnissä, jossa valamiehistö totesi, että uusi hiilivoimala aiheuttaisi ilmastonmuutosta kiihdyttämällä enemmän taloudellista vahinkoa kuin aktivistien toimet.

Kyllönen muistuttaa, että Suomessa kivihiiltä ja turvetta käyttäviä voimalaitoksia suunnitellaan ja rakennetaan edelleen.

Noora Jussila

Valtioneuvoston juhlasalissa suljetuin ovin kokoontuva talousneuvosto natisee liitoksistaan.

Talouden suunnitteluelimeksi tarkoitetussa neuvostossa kokoontuu kuukausittain Suomen eliitti ministereistä työmarkkinajohtajiin. Aihelistalla on suuria kysymyksiä, mutta keskustelujen lopputulokset eivät tule julkisuuteen.

Valtioneuvosto asetti toukokuussa työryhmän pohtimaan talousneuvoston tulevaisuutta.
Esillä on muun muassa ympäristöasioiden saaminen neuvoston pöydälle. Suomen luonnonsuojeluliitto on pyrkinyt neuvostoon jo aiemmin, mutta sen pääsy on evätty sillä perusteella, että neuvosto käsittelee pääasiassa talousasioita.

Liiton toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen toivoo, että ovi avautuu nyt.

”Jos esimerkiksi ilmastonmuutokseen halutaan puuttua, myös ympäristönäkökulma tulee ottaa huomioon.”

Myös Sitran viime keväänä ilmestynyt luonnonvararaportti ehdotti ympäristökysymysten sisällyttämistä neuvoston asialistalle.

Talousneuvosto perustettiin 1960-luvulla tupo-politiikan takuuelimeksi, sanoo neuvostoa tutkinut Iikko B. Voipio. Neuvoston perinteiseltä tehtävältä putosi pohja, kun työnantajapuoli jättäytyi pois tupo-pöydästä.

”Yksi syy selvitykseen on, että elintä ei ole tarkasteltu koko tämän 40 vuoden aikana”, sanoo talousneuvoston sihteeristön päällikkö Vesa Vihriälä.

Suljettu herrakerho ei monien mielestä sovi nykypäivään. Esimerkiksi toimittajat Taneli Heikka ja Katja Boxberg syyttivät tänä vuonna julkaistussa pamfletissaan Lumedemokratia neuvostoa siitä, että asiat päätetään siellä salaisissa keskusteluissa ennen kuin ne pääsevät julkisuuteen.

Missään muussa maassa ei ole pääministerin eliitille pitämää kerhoa, jonka tapaamisten tarkempi sisältö salataan kansalta.

Keskustelujen luottamuksellisuutta on perusteltu sillä, että näin kaikki osapuolet voivat keskustella vapaammin kuin julkisuudessa.

”Tällainen elin edustaa demokratiavajetta”, Voipio sanoo.

Nykyään neuvoston tehtävänä pidetään yhteisen tietopohjan etsimistä yhteiskunnalliselle keskustelulle.

”Jos siellä pyritään luomaan yhteistä tietopohjaa, miksi keskusteluja ei tuoda julkisuuteen?” kysyy valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

Uudistusehdotusten on tarkoitus olla valmiita tammikuun lopussa. Ryhmä haastattelee nyt neuvoston toiminnassa mukana olleita politiikkoja, virkamiehiä ja asiantuntijoita.

Kovaa kritiikkiä talousneuvostolle ei ole tulossa ainakaan uudistusryhmän puheenjohtajalta Arto Ojalalta.

"On selvää, että pääministerin esikunta tarvitsee tällaista”, itsekin talousneuvostossa istunut Ojala sanoo.

Voipion mukaan on epätodennäköistä, että kukaan nyt neuvostossa istuva haluaisi luopua paikastaan.

”Pelkään pahoin, että mikään ei muutu.”

Josi Tikkanen

Tänään eduskuntaan tulevan elvytyslisäbudjetin ympäristövaikutukset ovat haitallisia, sanoo Suomen Greenpeacen energiavastaava Lauri Myllyvirta.

”Vaikkei meillä ole resursseja teettää kunnon laskelmaa, on selvää, että paketti menee hiilijalanjäljeltään negatiiviseksi erityisesti tieverkkohankkeiden vuoksi, ja siksi, ettei korjausrakentamishankkeissa painoteta energiatehokkuutta."

Myllyvirran mukaan suuri puute on myös se, ettei uusiutuvaan energiaan ole tulossa lisäsatsauksia.

Yhdysvalloissa presidentti Barack Obaman 800 miljardin dollarin talouden elvytyspaketti puolestaan vähentää kasvihuonekaasujen määrää vähintään 61 tonnilla vuosittain, kertoo Greenpeacen ICF Internationalilta tilaama selvitys.

Elvytyspaketti kutistaa Yhdysvaltain hiilijalanjälkeä 13 miljoonan tiellä suhaavan auton tai 7,9 miljoonan amerikkalaiskodin aiheuttamien päästöjen verran.

Obaman paketti sisältää muun muassa verohelpotuksia ja kannustimia uusiutuvan energian tuottajille. Hiilijalanjälkianalyysi on tehty Obaman hallinnon alkuperäisestä esityksestä.

Yhdysvaltain kongressi hyväksyi elvytyspaketin eilen keskiviikkona. Republikaanien vaatimuksesta paketti pieneni ensin senaatissa ja sitten kongressissa. Loppusummaksi tuli 789 miljoonaa dollaria, eli 612 miljoonaa euroa.

Riikka Lamminmäki

Suomalaiset voivat todennäköisesti vuoden kuluessa ajaa vanhat bensiini-Corollansa korjaamolle ja saada ne takaisin sähköautoiksi muunnettuina. Sähköautoaktiivien Sähköautot – nyt! -yhteisö aikoo saada ensimmäiset kehittelemänsä sähköautot tilaajille tämän vuoden lopussa, vaikka prototyypin suunnittelu on vielä pahasti kesken.

”Syksyn aikana koetamme saada käyttövoiman vaihtamiseen tarvittavat järjestelmät kuntoon ja prototyypin valmiiksi”, yhteisön puuhamies Jiri Räsänen sanoo.

Sähköauton suunnittelua on tehty tämän kevään aikana suomalaisessa internetyhteisössä sähköpostin ja verkkosivujen välityksellä. Yhteisö suunnittelee vapaaehtoistyönä, miten sähkötekniikka saadaan helpoimmin asennettua polttomoottorin tilalle. Mukana on muun muassa yrittäjiä, innokkaita amatöörejä sekä ihmisiä auto- ja sähkötekniikan aloilta.

Kun suunnittelutyö on valmis, tulokset ovat kaikkien, niin yksityisten kuin yritystenkin käytettävissä. Sähköautoaktiivit aikovat saada autojen sähkömoottorit nyrkkipajoista sarjatuotantoon. Autot kulkevat litiumakuilla.

”Tavoitteena on, että sähkötekniikan asennus olisi mahdollisimman yksinkertaista ja veisi autokorjaamolta korkeintaan päivän. Polttomoottorilta jäävään tilaan asennetaan yhtenä pakettina akut ja sähkömoottori hallintajärjestelmineen”, toinen sähköautoyhteisön aktiivi Santeri Lanér selvittää.

Ennen ensimmäisen prototyypin valmistumista pitää kuitenkin ratkaista vielä monta ongelmaa.

”Ihmiset tekevät nyt dynamiikkalaskelmia ja etsivät sähkömoottorin ja auton muun tekniikan yhdistäviä komponentteja”, sanoo yrittäjä ja sähköautoaktivisti Jukka Järvinen.

Järvinen on perustamassa yritystä, joka alkaa integroida sähkötekniikkaa polttomoottoreiden tilalle autoihin.

Polttomoottorilla kulkevan auton muuttaminen sähköautoksi maksaa yhteisön laskelmien mukaan runsaat 20 000 euroa. Sähkömoottorin voi asentaa myös vanhaan autoon, joten valmiin sähköauton hinta riippuu rungon hinnasta. Tavoitteena on tehdä sähköautosta hinnaltaan kilpailukykyinen bensiiniauton kanssa.

Yhteisön perustamalla Sähköautot.fi-sivustolla noin kolmesataa ihmistä on ilmoittanut hankkivansa sähköauton erittäin tai hyvin todennäköisesti kahden vuoden kuluessa. Tämän lisäksi Pohjoismaiden suurin sähköautojen jälleenmyyjä, norjalainen Enviro Elbilsalg on tilannut 300 autoa. Ensimmäiset valmiit autot toimitetaan sille syksyllä. Automalliksi on sovittu Toyota Corolla.

Sähköauton tilaus yhteisön kautta toimii talopaketin tapaan. Sähköautoon tarvittavat osat tulevat valmiina, mutta jonkun pitää asentaa ne paikoilleen.

”Toivomme, että syntyy yrityksiä, jotka alkavat itsenäisesti muuntaa autoja sähköautoiksi”, Räsänen sanoo.

”Teemme nyt kyselyn Ruotsissa ja selvitämme, olisiko muualla maailmassa innostusta kopioida suunnittelemaamme mallia tai tulla mukaan yhteistilauksiin”, Jiri Räsänen sanoo.

Ruotsissa sähköautoilu on jo yleistä. Tukholman kaupunki ja energiayhtiö Fortum aloittivat juuri yhteistyöhankkeen, jolla edistetään ladattavien sähköhybridiautojen käyttöä. Tukholmaan on tarkoitus pystyttää tänä vuonna tolppia, joissa autoilijat voivat ladata autonsa.

”Sähköautot olisi Suomessakin tehokas tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Jos käytetään ladattavia hybridiautoja, merkittävä osa tarvittavasta energiasta voitaisiin tuottaa päästöttömästi”, Fortumin tutkimuksen- ja kehityksen ohjelmapäällikkö Eero Vartiainen sanoo.

Liikenneneuvos Risto Saari liikenne- ja viestintäministeriöstä toteaa, että Suomessa seurataan, miten autoverouudistus vaikuttaa autokantaan.

”Jos hybridiautot yleistyvät, voimme pohtia, pitäisikö latausverkosto rakentaa Suomeenkin.”

Hanna Eriksson

Espoon vihreiden internetissä kokoama vaaliohjelma onnistui hyvin. Avointa wikipohjaista kunnallisvaaliohjelmaa kirjoitti puolentoista kuukauden aikana 47 ihmistä, eikä sivuille tehty lainkaan ilkivaltaa.

Netissä kerätyistä ideoista nousi lopulliseen kunnallisvaaliohjelmaan esimerkiksi miesten tasa-arvo.

”Miesten tasa-arvoa uhkaavat syrjäytyminen, itsemurhat, väkivalta ja isyyden aliarvostus. Kunta voi edistää tasa-arvoa myös tästä näkökulmasta”, Espoon vihreiden vaaliohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Tiina Elo sanoo.

Espoon wikivaaliohjelmassa korostuivat ympäristöasiat. Käyttäjät kirjoittivat paljon ilmastonmuutoksesta, kaupunkirakenteesta ja joukkoliikenteestä.

”Sosiaali- ja terveyspuolen asioista, toimeentulosta ja heikko-osaisten kohtelusta kirjoitettiin vähemmän kuin ympäristöstä. Näitä kohtia piti täydentää”, Elo kertoo.

Järjestäjien ihmetykseksi kukaan ei kirjannut sivuille mitään asiatonta. Valtaosa kirjautui sivuille omalla nimellään. Vain muutama käytti nimimerkkiä, esimerkiksi Pingviini ja Turkistarhaaja.

Espoon vihreiden lopullinen vaaliohjelma hyväksyttiin yleiskokouksessa kuukausi sitten.

”Keskustelu oli erityisen laadukasta, sillä osallistujat kokivat päässeensä vaikuttamaan vaaliohjelman sisältöön. Wikin ansiosta he olivat myös perehtyneet vaaliteemoihin hyvin”, Espoon vihreiden toiminnanjohtaja Lari Karreinen sanoo.

Espoon wikivaaliohjelmaan tuli valtavasti tekstiä, ja sitä jouduttiin karsimaan paljon. Kaikki ideat eivät päässeet lopulliseen vaaliohjelmaan, mutta Karreisen mukaan niitä hyödynnetään toisilla tavoilla.

Karreinen arvelee, että wikiä käytetään Espoossa jatkossakin. Työohjelmien otsikointia aiotaan miettiä entistä tarkemmin, sillä ne voivat rajata aihepiirejä käyttäjän kannalta liikaa.

Vantaalla wikivaaliohjelman tekoon osallistui parikymmentä henkilöä. Netistä ei juuri tullut uutta sisältöä vaaliohjelmaan, mutta nettikeskustelussa kävi selväksi, että Vantaan vihreiltä odotetaan konkreettisiin ehdotuksiin keskittyvää ohjelmaa. Vantaan vihreät hyväksyvät vaaliohjelmansa kesäkuun yleiskokouksessa.

Espoon ja Vantaan vihreiden kunnallisvaaliohjelmat olivat netissä kaikkien vapaasti muokattavissa pari kuukautta vuodenvaihteessa.

Jussi Karmala

Jätteenpolttokapasiteetti on Suomessa kolminkertaistettava, ilmenee hallituksen tuoreesta valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta.

Suunnitelman mukaan tulevaisuudessa kolmasosa yhdyskuntajätteestä hyödynnetään energiana nykyisen yhdeksän prosentin sijaan.

Kierrätettävän yhdyskuntajätteen osuus on jätesuunnitelman mukaan nostettava 32 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä, ja enintään viidesosa siitä sijoitetaan kaatopaikoille. Yhdyskuntajätteen määrä pitää aluksi vakauttaa 2000-luvun alun tasolle, eli noin 2,3–2,5 miljoonan tonniin vuodessa, ja vuoteen 2016 mennessä jätemäärä on käännettävä laskuun esimerkiksi parantamalla tuotteiden materiaalitehokkuutta.

Ympäristöjärjestöt ovat moittineet jätesuunnitelmaa muun muassa siitä, ettei jätemäärien vähentämiselle ole asetettu määrällisiä tavoitteita.

Jätesuunnitelma on osa EU:ssa valmisteilla olevan jätedirektiivin vaatimuksia. Parlamentin ympäristövaliokunta äänesti direktiivistä viime viikolla.

Nyt hyväksytyn esityksen mukaan jäsenmaiden tulee vakauttaa jätteen määrä vuoden 2009 tasolle vuoteen 2012 mennessä, minkä jälkeen jätteen määrää on vähennettävä.

Vuoteen 2020 mennessä puolet talousjätteestä ja 70 prosenttia rakennus- ja teollisuusjätteestä on kierrätettävä. Jätteenpoltto ja kaatopaikalle kuljettaminen ovat viimeisiä keinoja jätteenkäsittelyyn, jos muuta vaihtoehtoa ei ole.

Jätteenpolttolaitokset voidaan EU:n mukaan katsoa jätteen hyödyntämiseksi vain, jos tietyt energiatehokkuusehdot täyttyvät. Ne voivat tällöin saada EU:n tukea, ja poltettavaksi tarkoitetun jätteen siirto maasta toiseen olisi helpompaa. Muussa tapauksessa jätteenpoltto katsotaan jätteestä huolehtimiseksi ja rinnastetaan kaatopaikalle sijoittamiseen.

Energiatehokkuus mainitaan myös Suomen jätesuunnitelmassa, mutta toistaiseksi siitä ei ole yksityiskohtaisia asetuksia.

Ympäristöministeriön ylitarkastajan Tarja-Riitta Blaubergin mielestä kyse on määrittelykysymyksestä.

”Jos Ekokemin polttolaitos Riihimäellä lämmittää puolet kaupungista, ei ole väliä, millä nimellä sitä kutsutaan. Tärkeintä on, millä ehdoilla polttaminen on hyväksyttävää.”

Jätesuunnitelman mukaan vain kierrätykseen kelpaamatonta jätettä voidaan polttaa.

Suomessa on kaksi jätteenpolttolaitosta, joista toinen sijaitsee Turussa ja toinen Riihimäellä. Uusi voimala on rakenteilla Kotkaan. Lisäksi jätteitä poltetaan rinnakkaispolttona esimerkiksi metsäteollisuudessa.

Parlamentti äänestää direktiivistä vielä täysistunnossa ensi kesäkuussa. Jos neuvosto hyväksyy parlamentin ehdotuksen, direktiivi tulee voimaan sellaisenaan. Muussa tapauksessa se menee sovitteluun.

Taina Tervonen

Suomessa hylätyistä koirista yhä useampi on ulkomailta tuotu, niin sanottu rescue-koira. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen, Hesyn, mukaan ulkomaisen kodittoman koiran pelastamisesta on tullut muoti-ilmiö, jonka varjopuolet alkavat näkyä eläinsuojelujärjestöjen työssä.

Helsingissä hylätään vuosittain noin sata koiraa, joista kasvava määrä on rescue-koiria.

”Eläinsuojelun piiriin on alkanut tulla yhä enemmän rescue-koiria. On traagista, että koirilla on kauheita kokemuksia jo ennestään ja sitten ne joutuvat täälläkin hylätyiksi”, Hesyn tiedottaja Riikka Suominen sanoo.

Rescue-koirien tuonti on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuodessa. Virosta, Venäjältä ja Espanjasta tuodaan Suomeen ainakin 1 500 koiraa vuosittain, ja määrä on jatkuvassa kasvussa.

Suominen arvelee innostuksen johtuvan muun muassa televisiosarjoista, joissa etsitään koiralle kotia tai julkkikset adoptoivat kodittomia koiria.

”Ajatellaan romanttisesti, että on hienoa pelastaa eläin, eikä ymmärretä, että nämä koirat ovat yleensä aika hankalia.”

Suomeen tuodut rescue-koirat ovat useimmiten aikuisia ja suurikokoisia. Ne ovat eläneet kadulla tai koiratarhoissa, eikä niillä välttämättä ole ollut ihmiskontakteja – ainakaan hyviä.

”Luottamuksen voittaminen vaatii paljon työtä. Ihmiset ylimitoittavat resurssinsa.”

Rescue-koiria maahan tuovat yhdistykset jakavat Hesyn huolen. Viimeisen vuoden aikana tuontikoiria on jouduttu sijoittamaan uudelleen enemmän kuin aiemmin, vaikka sijoitusperheiden kanssa käydään tarkat keskustelut ennen koiran luovutusta.

Yhdistyksillä ei ole juridista velvollisuutta ottaa koiraa takaisin, jos sijoitusperhe ei pysty siitä huolehtimaan.

”Toki moraalinen velvollisuus on. Suurin osa yhdistyksistä haluaakin tietää, missä heidän koiransa ovat”, Suominen sanoo.

Hesy haluaa, että rescue-yhdistykset rekisteröisivät koirat omiin nimiinsä ja sijoitusperheillä olisi vain hallintaoikeus niihin.

Yleisiä syitä koirasta luopumiseen ovat avioero, ajanpuute, mielenterveysongelmat ja alkoholismi. Järjestöt arvelevat, että uudelleensijoituksien lisääntyminen kertoo siitä, että koiranomistajat, kuten muutkin ihmiset, voivat huonommin kuin ennen.

Laura J. Rantanen

Suomen öljyntorjuntakapasiteettia ehdotetaan parannettavaksi huomattavasti seuraavan seitsemän vuoden aikana. Öljyntorjunnan tavoitteita ei kuitenkaan näillä näkymin saavuteta ensi vuosikymmenelläkään.

Sisäasiainministeriön tiistaina julkaisemassa sisäisen turvallisuuden ohjelman luonnoksessa asetetaan tavoitteeksi 30 000 tonnin öljyvuodon torjuntakyky Suomenlahdella vuonna 2015. Tällä hetkellä pystytään torjumaan 18 000 tonnin onnettomuus.

Ohjelmassa ehdotetaan kahden uuden monitoimialuksen hankkimista ensi vuosikymmenellä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvittaisiin kuitenkin viisi uutta monitoimialusta vuoteen 2015 mennessä. Seuraava uusi monitoimialus saadaan käyttöön 2011.

Jukka Vahti

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen (kesk) vetämä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia tulee eduskunnan käsittelyyn vasta ensi syksynä. Strategian piti olla valmis tänä keväänä.

”EU-komission taakanjakoesitys tuli myöhässä tammikuun lopulla, ja vasta silloin saatiin tiedot maakohtaisista velvoitteista”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Juha Turkki.

Jussi Karmala