Johanna Karimäki Yle-maksusta: Berlusconin Italia auttaa ymmärtämään

16.12.2011 12.09

Jukka Vahti

Puolueet kehuvat perjantaina eduskuntapuolueiden kesken lukkoon lyötyä sopua Yleisradion tulevasta rahoitusmallista.

Malli on verotuksen ohessa kerättävä erillinen maksu, jonka haarukka on 50–140 euroa maksajan tuloista riippuen. Tuloiksi huomioidaan myös pääomatulot. Mallin on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 alusta.

Eduskuntaryhmien ja viestintäministeri Krista Kiurun (sd) sopima malli keventää pienituloisimpien maksuosuutta nykyiseen tv-lupamaksuun verrattuna.

Kahden työssäkäyvän aikuisen perheiden maksu on vastedes suurimmillaan 280 euroa, eli se nousee hieman alle 30 euroa vuodessa entiseen tv-maksuun verrattuna.

Uutta maksua on tuoreeltaan arvosteltu siitä, että perheiden maksuosuus kasvaa nykyisestä.

"On kuitenkin huomattava, ettei kaikissa perheissä suinkaan ole kahta vanhempaa. Esimerkiksi yksinhuoltajaperheiden lasku kevenee nyt tuntuvasti", vihreitä Ylen rahoitusta käsitelleessä työryhmässä edustanut Johanna Karimäki sanoo tiedotteessaan.

Hänen mukaansa Ylen rahoituksesta puhuttaessa unohtuu usein, että julkisen palvelun yleisradiotoiminta pitää sisällään paljon muutakin kuin tv-kanavat.

"Riippumattoman uutisvälityksen arvoa voi olla vaikea huomata, kun siihen on maassamme tottunut. Ei tarvitse kuitenkaan kuin miettiä Berlusconin Italiaa ymmärtääkseen, mikä merkitys riippumattomalla tiedotusvälineellä on", Karimäki sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jan Vapaavuoren mielestä Ylen rahoitus jakautuu vastedes tasaisemmin ja reilummin kaikkien suomalaisten kesken.

"Suurimpia hyötyjiä ovat ne maksajat, jotka ovat tunnollisesti maksaneet tv-maksunsa tähänkin asti ja näin rahoittaneet vapaamatkustajien käyttämät Yleisradion sisällöt", Vapaavuori sanoo.

Eduskuntapuolueiden sorvaama rahoitusmalli on budjettirahoitteinen, mikä tarkoittaa sitä, että Yleisradio siirtyy entistä enemmän eduskunnan vastuulle.

"Kansalaisten kannalta Yle-uudistus turvaa nykymuotoisen Ylen toiminnan jatkumisen sekä sisällön monipuolisuuden ja alueellisuuden", Yleisradion haastattelema Kiuru toteaa.

Viestintäministerin mukaan Yleisradion julkisen palvelun tehtävät on tarkoitus pitää nykyisellä tasolla.