Viinejä, kalsareita ja soijaherkkuja – Näiden tuotteiden tausta jätetään suomalaisilta piiloon

6.3.2012 14.41

Jukka Vahti

Suurimmilla suomalaisilla kauppaketjuilla ei ole linjauksia, jotka kieltäisivät Israelin laittomissa siirtokunnissa valmistettujen tuotteiden jälleenmyynnin Suomessa. 

Näin kerrotaan Finnwatchin tekemässä selvityksessä Suomessa toimivien yritysten yhteyksistä Israelin siirtokuntiin. Selvityksen tilasi Kirkon ulkomaanapu.

"Kesko jopa näki, että siirtokunnista tulevat tuotteet ovat yksi osa valikoimaa. SOK taas kertoi, etteivät halua boikotoida kriisialueilta tulevia tuotteita, eivätkä tehdä poliittista statementia asiassa", Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala sanoi selvityksen julkaisutilaisuudessa Helsingissä tiistaina.

Hänen mukaansa myöskään esimerkiksi Alko ei erottele valikoimassaan olevia viinejä sen mukaan, onko ne valmistettu siirtokuntien alueella vai ei, vaan viinit on määritelty israelilaisiksi.

Soijatuotteita markkinoivan Hälsans Kök -tuotemerkin taustalla olevalla Osem puolestaan tekee selvityksen mukaan yhteistyötä siirtokuntien rakentamiseen osallistuvan Jewish National Fundin kanssa. Myös Calvin Klein underwear-tuotemerkin valmistajalla Delta Galililla on siirtokuntayhteyksiä.

"Suomessa myydään Israelissa valmistettuja alusvaatteita, jotka on meidän tietojemme mukaan valmistanut Delta Galil, jolla puolestaan on varasto ja useampiakin myymälöitä siirtokunnissa."

Sekä YK että EU ovat tuominneet Israelin siirtokunnat, ja ne on todettu kansainvälisen oikeuden vastaisiksi. Israel myöntää siirtokunnissa toimiville yrityksille muun muassa erilaisia verohelpotuksia ja muita etuisuuksia. Finnwatchin arvion mukaan tavoitteena on siirtokuntien taloudellisen aseman vahvistaminen.

Vaikka myös Suomen kanta on noudattaa YK:n ja EU:n linjauksia Suomenkin julkisella sektorilla on yhteyksiä siirtokunnissa toimiviin yrityksiin. Lisäksi valtio-omisteinen aseyhtiö Patria käy asekauppaa Israelin kanssa. Lisäksi suomalaiset eläkeyhtiöt ovat sijoittaneet siirtokunnissa toimiviin yrityksiin.

Esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa eri kauppaketjut ovat jo ryhtyneet merkitsemään erikseen siirtokunnissa valmistettujen tuotteiden alkuperän.