Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019
Emilia Pippola
Ilmaista iloa. Luonto tarjoaa monia palveluita täysin maksutta.
Suota, virkistystä ja kimalaisia: Suomen luonto tarjoaa rahanarvoisia palveluita
3.10.2012 10.00
Lähivirkistyksen ja luontomatkailun arvo on pelkästään Suomessa jopa miljardeja euroja. Tällaiseen arvioon on päädytty euroopanlaajuisessa Peer-ekosysteemipalvelututkimuksessa.
”Tutkimuksen tärkeä havainto oli se, kuinka suuri merkitys jokamiehenoikeuksilla ja lähivirkistyksellä on Suomessa. Erityisen tärkeitä ovat luontoalueet, mukaan lukien kaupunkien viheralueet, tiheimmin asutetuilla alueilla, joilla näihin alueisiin kohdistuu toisaalta hyvin suuri käyttöpaine. Selvä enemmistö lähivirkistyskerroista, samoin kuin luontomatkoista, suuntautuu jokamiehenoikeuksin käytettäville alueille”, erikoistutkija Katri Rankinen sanoo Suomen ympäristökeskuksen tiedotteessa.
Valtion maita käytetään virkistyksessä yksityisomisteisia maita vähemmän, koska ne sijaitsevat pääosin pohjoisempana, jossa väestöä on vähemmän.
”Kuitenkin Lapissakin, jonne tehdään eniten luontomatkoja, ne kohdistuvat noin puolessa matkoista jokamiehenoikeuksin käytettäville alueille”, sanoo vanhempi tutkija Leena Kopperoinen.
Virkistyspalveluiden lisäksi tänään keskiviikkona julkaistussa koosteraportissa halutaan muistuttaa päättäjiä kolmesta muusta rahanarvoisesta palvelusta, joita terve luonto tarjoaa ilmaiseksi.
Ensinnäkin kosteikkojen, jokien ja järvien kyky poistaa tai sitoa ravinteita ja haitallisia aineita on elintärkeää puhtaan veden tuotannon kannalta. Tämän palvelun ylläpitäminen edellyttää muun muassa vihreää maatalouspolitiikkaa ja kosteikkojen ennallistamisia.
Toiseksi raportissa muistutetaan, että kimalaiset ylläpitävät hedelmien, marjojen ja vihannesten tuotantoa. Euroopanlaajuidessa selvityksessä näissä pölytyspalveluissa huomattiin puutteita muun muassa Etelä-Englannissa, Pohjois-Ranskassa ja Puolassa.
”Myös Suomessa olevan runsaasti alueita, joilla viljelykasvien satotasoja voitaisiin kasvattaa lisäämällä pölyttäjähyönteisille sopivia elinympäristöjä viljelyalueiden reunamille. Tällaisia käytännön keinoja on esimerkiksi runsaskukkaisten luonnonhoitopeltojen ja kukkakaistojen perustaminen maatalouden ympäristötuen avulla”, erikoistutkija Mikko Kuussaari sanoo.
Viimeisenä raportissa esitetään, että ekosysteemipalveluiden paikkatietopohjaisen arvioinnin lisäksi tarvitaan paremmin koordinoitua ekosysteemipolitiikkaa, jossa huomioidaan muun politiikan suorat ja epäsuorat vaikutukset.
Tweet
.jpeg%3Fitok=dS47oFx3)
